NSK kuvailee:
kumoutu|a⁴⁴ pass.v. < kumota. (1..) K:nut vene. Ratsastaja k:i hevosineen ojaan. — Vars. (2,,kuv.) Sopimuksen, tuomion, kanteen k:minen. Vaali k:i valituksen johdosta. K:neet käsitykset. Sellaiset väitteet k:vat jo siihen tosiasiaan, että - ‑. Magneettisten voimien k:minen. Kappale on tuettu siten, että painovoiman vaikutus siihen k:u.”
Kyseessä on siis verbin kumota passiivijohdos, eli se ilmaisee, että subjekti on kumoamisen kohteena, tulee kumotuksi. Sitä käytetään varsinkin silloin, kun kyse on kumota-verbin 2. merkityksestä ’tehdä merkityksettömäksi, mitättömäksi’, jossa on kaksi alakohtaa, mutta ensimmäisenä kuvataan 1. merkitystä ’saattaa kumoon’ vastaava merkitys. Tällöin siis kumoutuminen tarkoittaa kumoon menemistä.
PSK:ssa ja KSK:ssa kumoutua selitetään niin, että sillä on kaksi merkitystä ’mitätöityä, peruutua; osoittautua perättömäksi’ ja ’menettää jnk vastavaikutuksesta tehonsa, tasoittua, kompensoitua, neutraloitua’, jotka vastaavat edellä mainittuja NSK:n 2. merkityksen alakohtia. Sen 1. merkitys, joka on konkreettisin ja varmaan alkuperäisin, näyttää kokonaan kumoutuneen.
Onko uudemmissa sanakirjoissa tehty ratkaisu tulkittava niin, että lasi ei enää saisi kumoutua, vai niin, että sellainen käyttö vain on harvinaista? Onko kyse vain siitä, että niistä muutenkin pudotettiin pois noin puolet NSK:n hakusanoista ja reilusti yli puolet sisällöstä?
Timo Nurmen Suuri suomen kielen sanakirja (1998) esittää NSK:n kuvausta osittain vastaavan lyhyen selityksen: ”kumoutua 1 kaatua nurin 2 kuv. kaatua, osoittautua perättömäksi Syytös, väite, teoria kumoutui.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.