NSK:ssa kulissi-sanan pitkähkö kuvaus rajaa merkityksen tarkoittamaan maalattuja pintoja: ”näyttämön taustalle ja sivustoille asetettavia, puukehyksille pingotettuun kankaaseen t. pahviin maalattuja, huonetta, rakennuksia, maisemaa tms. esittäviä kuvia”. NSK kuvaa myös ilmauksen kulissien takana tarkoittamassa sellaista, mikä tapahtuu suurelta yleisöltä piilossa.
Kielikellon 2/2022 kirjoitus Kurkistus Molièren teatterin kulisseihin kuvailee, että ranskan sana coulisse tarkoitti alkujaan kiskoilla liukuvaa ovea tai seinäkettä taikka uraa, jossa liikuteltava esine liukuu. Teatterissa se tarkoitti liikuteltavaa lavastetta, mutta sitten sitä alettiin käyttää myös merkityksessä ’näyttämön tausta tai vierusta’.
PSK:ssa ja KSK:ssa kuvaus on lyhyempi, mutta olennaisesti laveampi: ”lavasteena käytettävä siirrettävä kuvapinta t. rakennelma”. Siinä siis viitataan pintojen lisäksi rakennelmiin. Esimerkkinä esitetty ilmaus odotella vuoroaan kulisseissa on sinänsä mahdollinen (rakennelmissa voi ihminen olla, mutta ei pinnoissa), mutta sen selitys ”kulissien takana t. välissä yleisöltä näkymättömissä” on erikoinen. Jos ollaan näyttämön rakennelmissa, ollaan kyllä yleensä yleisön nähtävillä.
On käynyt hyvin yleiseksi sanoa, että jotain tapahtuu kulisseissa, kun tarkoitetaan samaa kuin ennen (ja yhä nykyisin) kulissien takana, siis piilossa julkisuudelta. PSK ja KSK eivät kuvaa tätä suoraan.
Suomen kieleen kulissi on tullut ruotsista. Varhaisin tunnettu esiintymä on Lönnrotin sanakirjassa vuonna 1874. Ruosin kielessä kuliss on ollut ja on Svensk ordbokin mukaan edelleen ”flyttbar bakgrundsdekoration på teaterscen”, joskin sanakirja kuvailee myös kuvaannollista käyttöä. NSK:n mukaan kulissit ovat ”näyttämön taustalle ja sivustoille asetettavia, puukehyksille pingotettuun kankaaseen t. pahviin maalattuja, huonetta, rakennuksia, maisemaa tms. esittäviä kuvia”. Siirrettävyyttä ei siis erikseen mainita.
Lavaste on uudempi sana; sitä ei ole vielä NSK:ssa. KSK:n mukaan lavasteet ovat ”kulisseja ym. lavastuksessa käytettäviä rakennelmia” ja kulissi taas on ”lavasteena käytettävä siirrettävä kuvapinta t. rakennelma”. Tässä siis on epäselvää, ovatko kulissit ja lavasteet sama asia vai onko kulissi lavasteen alakäsite.
Useissa eri alojen sanastoissa Fintossa esitetään kulissi vältettävänä terminä ja suositellaan tilalle sanaa lavaste. Ehkä ei tarvitakaan erillistä termiä kuvapinnoille, vaan voidaan puhua lavasteista, joita ovat kuvapinnat, mutta myös näyttämölle asetettavat rakennelmat, huonekalut, tekokasvit ja mitä sinne nyt laitetaankin. Ainakaan ei voi olettaa, että ihmiset tietäisivät, että tarkoitetaan vain kuvapintoja, kun puhutaan kulisseista.
Näin on etenkin siksi, että kulissi-sana on saanut monenlaista käyttöä, jolla ei juuri ole yhteyttä kuvapintoihin eikä lavasteisiin, vaan tarkoitetaan esimerkiksi elämän ”julkisivua”, joka ei suinkaan ole osa näyttämöä, vaan piilottaa todellisuutta. Hyvin tavallista on ”toimia kulisseissa”, kun toimitaan julkisuudelta piilossa. Ilmaus on hullunkurinen, jos kulissien ajatellaan olevan kuvapinta, eikä se ole juurikaan tolkullisempi, jos kulisseilla tarkoitetaan näyttämöllä olevia rakennelmia ym., jolloin kulisseissa oleminen on nimenomaan yleisön nähtävillä olemista. Ilmaus ”toimia kulissien takana” on kai alkujaan ollut toimiva metafora, mutta ilmauksessa ”toimia kulisseissa” metaforaa ei ole. KSK:ssa on näistä kuitenkin mainittu vain edellinen, vaikka jälkimmäinen on paljon tavallisempi.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.