Suomen kielen normien muutoksia, luku 15 Muita muutoksia:

Kuin mitä ∼ kuin, kuin mikä ∼ kuin, kuin minkä

Kielikellon 4 (1971) artikkeli joka – mikä esittää alaotsikon kuin mikä alla seuraavat ohjeet:

Kuin-lauseessa ei pidä käyttää partitiivimuotoa mitä seuraavasti: Melusta kehittyy tulevaisuudessa kiusallisempi ongelma kuin mitä se nykyään on. Pronomini on parempi jättää tykkänään pois: kuin se nykyään on. Nominatiivin ja akkusatiivin voi nekin usein jättää pois: Sait paremman tuloksen kuin minä [= kuin minkä minä sain]. Pai­kal­lis­sijat sen sijaan ovat yleensä välttämättömiä kuin-lauseessakin, esim. Hyvin­vointi­yhteis­kunta on aiheuttanut jäsenilleen aivan toisen­laisia ongelmia, kuin mihin aikaisemmat sukupolvet ovat tottuneet.

(Ohjeessa mainittu akkusatiivi tarkoittaa genetiivimuotoa (minkä) silloin, kun sitä käytetään objektin sijana.)

KKOO sen sijaan sallii (s. 349–350) mainitut rakenteet, siis kuin mitä, kuin mikä ja kuin minkä. Se esittää, että näissä yhteyksissä mikä-sanan kyseiset muodot ”eivät ole useinkaan lauseen rakenteen kannalta välttämättömiä, joten ne voi tavallisesti jättää pois”. Tämä sisältää seuraavat ajatukset:

KKOO ei kuitenkaan määrittele, milloin mikä-sanan muodot ovat välttämättömiä tässä käsiteltävissä ilmauksissa. Se puhuu väljästä, häilyvärajaisesta normista. Se kuitenkin esittää aiheesta esimerkkejä:

Aika sanoja mikä, mitä tai minkä ei voi jättää pois ilman, että kuin-jakson rakenne kärsii. Esimerkiksi seuraavissa pronominit ovat omassa lauseessaan välttä­mät­tö­miä (objekti + syöt, objekti + julistamme, subjekti + koitui):

Olet muutakin kuin mitä syöt. – Vrt. ilman mitä-samaa lause on vajaa: ”Olet muutakin kuin syöt.”

Käykö tässä niin, että hän uskoo eri tarinaan kuin mitä me julistamme. – Vrt. ilman mitä-samaa lause on vajaa: ” – – hän uskoo eri tarinaan kuin me julistamme.”

He kokivat kauheamman kohtalon kuin mikä koitui minulle. – Vrt. ilman mikä-samaa lause on vajaa: ”He kokivat kauheamman kohtalon kuin koitui minulle.”