Verbi konsultoida on vanhastaan tarkoittanut lausunnon, kannanoton tai neuvon pyytämistä varsinkin ammatillisissa yhteyksissä (lääkäri konsultoi ihotautien erikoislääkäriä) sekä harvemmin neuvottelemista.
Vuonna 2000 suomen kielen lautakunta totesi, että verbille on ”lisäksi yleistynyt myös ’konsulttina toimimisen’, ’neuvomisen’ ja ’opastamisen’ merkitys”, ja tämän mukaisesti se kuvataan sanakirjoissa.
Kielikellon 2/2000 kirjoitus Konsultti konsultoi toteaa merkityksen laajentumisen ongelmallisuuden:
Kun siis lääkäri sanoo, että ”professori Virtanen oli konsultoinut asiantuntijoita”, hän tarkoittaa Virtasen kysyneen muiden mielipidettä. Muiden sen sijaan voi olla vaikea ratkaista asiayhteyttä tuntematta, onko professori itse kysynyt jotain vai onko häneltä kenties kysytty neuvoa.
Kirjoituksen mukaan suomen kielen lautakunta käsitteli konsultoida-verbiä ensimmäisen kerran vuonna 1987, jolloin se ei hyväksynyt uutta merkitystä.
KOP:n sivu Rektioita: konsultoida johtajia (kuka neuvoo ja ketä?) käsittelee myös rakennetta konsultoida jonkun kanssa ja sanoo, että se ”ohjaa tulkitsemaan ilmauksen pikemmin neuvottelemiseksi”. Se lisää: ”Jos kuitenkin todella tarkoitetaan neuvottelemista, kannattaa käyttää verbiä neuvotella.” Tämä (ja KOKO:n vastaava kohta) jättää epäselväksi, onko myös konsultoida-verbin käyttö merkityksessä ’neuvotella’ hyväksytty. Hyväksyttynä sitä voi pitää siksi, että tällainen käyttö (”konsultoida työtoveriensa kanssa”) esitetään KSK:ssa ilman moitetta tai ehdotusta.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.