Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Konsultoida

Verbi konsultoida on vanhastaan tarkoittanut lausunnon, kannanoton tai neuvon pyytä­mis­tä varsinkin ammatillisissa yhteyksissä (lääkäri konsultoi ihotautien erikois­lääkä­riä) sekä harvemmin neuvottelemista.

Vuonna 2000 suomen kielen lautakunta totesi, että verbille on ”lisäksi yleistynyt myös ’konsulttina toimimisen’, ’neuvomisen’ ja ’opastamisen’ merkitys”, ja tämän mukaisesti se kuvataan sanakirjoissa.

Kielikellon 2/2000 kirjoitus Konsultti konsultoi toteaa merkityksen laajentumisen ongelmallisuuden:

Kun siis lääkäri sanoo, että ”professori Virtanen oli konsultoinut asiantuntijoita”, hän tarkoittaa Virtasen kysyneen muiden mielipidettä. Muiden sen sijaan voi olla vaikea ratkaista asiayhteyttä tuntematta, onko professori itse kysynyt jotain vai onko hä­nel­tä kenties kysytty neuvoa.

Kirjoituksen mukaan suomen kielen lautakunta käsitteli konsultoida-verbiä ensimmäisen kerran vuonna 1987, jolloin se ei hyväksynyt uutta merkitystä.

KOP:n sivu Rektioita: konsultoida johtajia (kuka neuvoo ja ketä?) käsittelee myös rakennetta konsultoida jonkun kanssa ja sanoo, että se ”ohjaa tulkitsemaan ilmauksen pikemmin neuvottelemiseksi”. Se lisää: ”Jos kuitenkin todella tarkoitetaan neuvottelemista, kannattaa käyttää verbiä neuvotella.” Ilmeisesti konsultoida-verbin käyttöä merkityksessä ’neuvotella’ ei siis ole hyväksytty, vaikka kyseisen sivun alku­osan voisi ymmärtää toisin.