Sana kontto on NSK:ssa merkityksessä ’tili’ ilman tyylilajimerkintää, ja siitä esitetään kaksi esimerkkiä pankkialalta. Siihen liittyy seuraava huomautus: ”Vars. kuv. Saada j[o]stak[in] kunniaa k[onto]lleen. Lasken tappiomme Reinon k[ont]olle. Koko tapaus on pantava hänen lapsellisuutensa k[ont]olle.” Ensimmäinen esimerkki on myönteinen, muut kielteisiä.
PSK:ssa sanaan on liitetty tyylilajimerkintä ark. Kuvaus on aiemman tapainen, mutta ei-kuvaannolliset esimerkit puuttuvat kokonaan, ja kuvaannollisista ensimmäinen on jätetty pois. (Toinen on korvattu erilaisella, mutta yhtä kielteisellä: ”Pikkurikkeitä on hänenkin k[ont]ollaan.”)
KSK:ssa tyylilajimerkinnän tilalla on vanh.. Kuvaus on muuten samanlainen kuin PSK:ssa, paitsi että esimerkkejä on hiukan selitetty ja niihin on lisätty seuraava; ”Valmentaja otti tappion omalle kontolleen.”
Vaikuttaa ilmeiseltä, että nykykielessä kontto on käytössä vain taivututusmuodoissa kontolleen ja kontollaan sekä harvinaisempana kontoltaan. Niillä on kielteinen, jonkinasteiseen syyllisyyteen viittaava merkitys.
Epäselväksi jää, onko sanan käyttö kokonaisuudessaan vanhentunutta, kuten KSK muodollisesti ottaen sanoo. Todennäköisesti on tarkoitettu, että kontto neutraalissa merkityksessä ”tili” on vanhentunut, vain vanhassa kielessä esiintyvä. Nykykielen ilmaukset kontollaan ja kontolleen koettaneen yleensä arkikielisiksi, kuten PSK sanoo, toisin kuin KSK.