Verbinloput ‑koida ja ‑soida

Monissa tapauksissa esiintyy tai on esiintynyt horjuntaa vieras­peräisten verbien loppujen -koida ja -soida välillä. Aiemmin suositeltiin pääosin k:llisia muotoja, mutta jo NSSK:ssa valittiin seuraava linja:

• Etusijalle pannaan -soida, esimerkiksi rubrisoida (NSK:ssa oli myös rubrikoida.)
• Joissakin sanoissa säilytetään -koida, joka oli ehtinyt vakiintua niihin vanhempien suositusten aikana, esimerkiksi allokoida, indikoida ja replikoida.
• Lisäksi -koida hyväksytään lopun -soida rinnalla, esimerkiksi applisoida ∼ applikoida.
• Kuitenkaan ei -dusoida-loppuisille verbeille kuten produsoida ja indusoida hyväksytä k:llisia rinnakkaismuotoja.
• Myöskään -alisoida-loppuisille verbeille, kuten sosialisoida, ei hyväksytä k:llisia rin­nak­kais­muo­to­ja eikä niitä liene koskaan käytettykään. (NSSK ei tätä erikseen mainitse, oletettavasti siksi, että tällaisia sanoja ei lainkaan lueta tar­kas­tel­ta­vaan sanaryhmään.)

Useissa sanoissa on tapahtunut muutoksia niin, että NSSK:ssa ainoana, ensi­sijaisena tai ainakin vaihto­ehtoisena esittämä muoto joko puuttuu KSK:sta tai on siinä toissijaisena. Seuraavassa taulukossa alle­viivaus tarkoittaa ensi­sijaisuutta eli varsinaisena hakusanana esittämistä.

NSSK mainitsee ensisijaisesti s:llisiksi mm. sanat dedisoida ja duplisoida. Kuitenkin k:lliset asut dedikoida ja duplikoida ovat nykyisin paljon tavallisempia. Kumpiakaan asuja ei ole KSK:ssa, joten normatiivinen kanta asiaan jää avoimeksi. Kielen­huolto ei ole ottanut kantaa muuten kuin viimeksi mainitun osalta: implikoida on KSK:ssa haku­sanana, implisoida viittauksena siihen. Muutokseen lienee osit­tain vaikuttanut se, että sanat ovat ikään kuin uudestaan lainautuneet – englannista, jossa esiintyy c:llä merkitty k-äänne: dedicate, duplicate, implicate.

Vaihtelun ja normien taustaa ja historiaa on kuvattu Pienehköön sivistyssanakirjaan liittyvässä kuvauksessa ”Sivistyssanojen asu” kohdassa K vai s? ja Kielikellon 1/2005 artikkelissa Kritisoida vai kritikoida? Eräs vieras­sana­ryväs .