Suhtautuminen kera-sanaan on vaihdellut muun muassa sanakirjoissa. Yksimielisyys rajoittuu oikeastaan siihen, että kera vastaa yleiskielessä kanssa-sanaa, mutta on harvinaisempi. (Murteissa kera-sana on myös adverbi merkityksessä ’myös’. Sana esiintyy suppeahkolla alueella itäisimmissä murteissa ja lienee tullut kirjakieleen Kalevalan vaikutuksesta.)
NSK kuvaa kera-sanaa pitkähkösti. Kuvauksen 1. merkitys on ’seurassa, parissa, ohella, mukana, myötä’, ja tässä merkityksessä se on etupäässä ylätyylinen, kun se liittyy elollista olentoa tarkoittavaan sanaan (esimerkiksi äiti oli tytärtensä kera), mutta muutoin ”tavallisempikin kuin kanssa” (esimerkiksi kaksi kahvia leivän kera). Kuvauksen 2. merkitys on, että kera sanaa käytetään resiprookkisissa (eli vastavuoroisissa) ja niitä lähenevissä ilmauksissa, esimerkiksi jutella jonkun kera. Epäsuomalaiseksi käytöksi on luonnehdittu 3. merkitysryhmä, esimerkiksi Liisa odotteli kahvin ja voileipien kera. Täysin ylätyyliseksi on merkitty vain adverbikäyttö, esimerkiksi Ken kera käy?
PSK sen sijaan kuvaa kera-sanan pääosin vältettäväksi. Kuvaus alkaa: ”vars[inkin] liioitellun huolitellussa kielenkäytössä; tav. paremmin: kanssa, seurassa, parissa, ohella, mukana, myötä tms.” Kaikkiin esimerkkeihin on liitetty paremmin-vaihtoehto, paitsi yhteen Kalevalasta otettuun ja seuraavaan: lehtipihvi maustevoin kera (vaikka esimerkkiin nakit perunasoseen kera liittyy huomautus, että paremmin olisi nakit ja perunasose). Esimerkiksi vapaudenristi tammenlehvien kera olisi paremmin vapaudenristi tam menlehvin (sikäli oudosti, että sellaista instruktiivin käyttöä attribuuttina on aiemmin pidetty virheellisenä, eikä ISK:n kuvaus instruktiivista tunne sellaista).
KSK:n kuvaus on paljon suppeampi, eikä se ota mitään normatiivista kantaa, vaan esittää PSK:n paremmin-merkinnöissä olevat vaihtoehdot vain selityksinä:
kera tavallisemmin: kanssa, seurassa, parissa, ohella, mukana, myötä tms.
1. Vietti iltaa ystävien kera ystävien kanssa, seurassa, ystävineen. Palkka ikälisien kera ikälisineen. – – kanssa armahan emonsa, / kera valtavanhempansa KALEVALA.
2. ruokalistoissa, ilmaistaessa ruoan lisäkettä t. kastiketta. Lehtipihvi maustevoin kera. Nakit perunasoseen kera nakit ja perunasose.
Ruoka-alalla kera-sana on jonkin verran käytössä. Se esiintyy esimerkiksi Kielikellon 3/2011 artikkelissa Pop-up: ”Baarin ja designliikkeen yhdistäneessä pop-up-konseptissa saattoi kesällä tilata oluen kera vaikkapa paidan tai päinvastoin.” Kielikellon 2/1983 artikkelissa Ruokalajit jopa esitetään tavanomaisiksi sellaiset ilmaukset kuin haukea riisin kera ja sanotaan, että kera on selvempi ja-sanan käyttö (haukea ja riisiä) silloin, kun ilmauksen ensimmäinen osa on ruokalajin valinnan kannalta tärkeämpi kuin toinen osa.
Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas (4. painos v. 2011) sanoo kera-sanasta: ”kirjallissävyinen, hiukan sievistelevä prepositio, jota nykyisessä asiatyylissä mieluimmin vältetään”. Se esittää useita esimerkkejä ja kaikille niille paremmin-vaihtoehdot. Sen mukaan vapaudenristi tammenlehvien kera olisi paremmin vapaudenristi ja (t. ynnä) tammenlehvät.