Yleensä katolilainen on ihmistä tarkoittava substantiivi, katolinen taas adjektiivi. Puhutaan siis katolisesta kirkosta, uskosta, papista, maasta jne., mutta katoliseen kirkkoon kuuluvia sanotaan katolilaisiksi.
Normeissa on kuitenkin vaihtelevasti myös väljempi kanta, jonka mukaan sanaa katolinen voidaan käyttää myös substantiivina. Tällä linjalla ovat NSK ja KSK, kun taas PSK:ssa ja joissakin kielenoppaissa (mm. E. A. Saarimaan Kielenoppaassa) katolinen esitetään vain adjektiivina. NSSK on tulkinnanvarainen. Sen sijaan sanan katolilainen käyttöä adjektiivina ei liene hyväksytty missään virallisissa ohjeissa, vaikka sellaiseen mahdollisuuteen on viitattu.
Kielikellon 3/2001 artikkeli Ulkomaalainen ja ulkomainen viittaa otsikkonsa mukaisen asian käsittelyssä myös sanaan katolilainen seuraavasti:
Esimerkiksi Osmo Ikola on kuitenkin Nykysuomen käsikirjansa laitoksia uudistaessaan jo hieman väljentänyt ohjeen sanamuotoa. Niinpä vuoden 1971 laitoksen kohta ”Sanat katolilainen ja ulkomaalainen ovat yksinomaan substantiiveja – –” on vuoden 1977 laitoksessa muutettu muotoon ” – – tavallisesti substantiiveja”.
Toisaalta Kieli-ikkunassa Ulkomaalaiset ja ulkomaiset ystävät esitetään:
Niinpä ulkomaalaisen rajaaminen vain substantiiviksi on ollut jopa suomen kielen yleisen käytännön vastaista; yhtä vaikeaa on esimerkiksi sanojen katolinen ja katolilainen käyttöalan rajaaminen. Suomen kielen lautakunta päättikin kokouksessaan toukokuussa 2001, että sääntöä väljennetään.
Väljennys koskee ilmeisesti kuitenkin vain sanaa ulkomaalainen, ei sanan katolilainen käyttöä adjektiivina.
Antti Ijäs on käsitellyt blogikirjoituksessaan Katolinen ja katolilainen muun muassa kielen vanhaa käytäntöä, jossa katolinen esiintyy myös substantiivina. Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan katolinen otti käyttöön Johan Fredrik Cajan vuonna 1839. Lönnrotin sanakirjan mukaan katolinen on vain adjektiivi, kun taas ihmistä tarkoittavia substantiiveja ovat katoliiki ja katolilainen, joista jälkimmäinen on myös adjektiivi.
Sanalla katolinen on NSK:n ja NSSK:n mukaan myös merkitys ”yleinen, kaikille avoin, yhteinen”. PSK:sta ja KSK:sta tämä on poistettu.
Sanaa katolinen on vanhastaan käytetty myös ortodoksisesta, etenkin vain sitä tarkoittavassa yhdyssanassa kreikkalaiskatolinen, joka on NSK:ssa päähakusanan. NSK mainitsee, että oikeauskoinen eli ortodoksinen kirkko on kreikkalaiskatolisen kirkon itsestään käyttämä nimitys. PSK:ssa tällainen käyttö on jo merkitty vanhentuneeksi.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.