KKOO esittää (s. 302), että sanaa josko on aiemmin pidetty kartettavana. KKOO ottaa toisenlaisen kannan. Se toteaa, että ”epäsuoran eli alisteisen kysymyslauseen alussa on tavallisesti kysyvä sana, kuten kuka, mikä tai -ko/-kö-liitteen sisältävä sana, esim. onko, tulevatko, mutta se jatkaa:
Varsinkin pohdiskelevassa tyylissä, jossa voi kuulua kirjoittajan oma ääni, käytetään myös sanaa josko. Se tuo usein mukanaan toteutuvan mahdollisuuden merkityksen. Ilmaukseen sisältyy tällöin myös tunnepitoista ja rentoakin sävyä. Josko ei siksi ole neutraalin asiatyylin piirre.Puun myyjillä on mielessään loppuvuoden hintapiikki, ja siksi nyt odotellaan, josko hinta taas kääntyisi nousuun. (sanomalehden pääkirjoitus) – Vrt. epäsuora kysymyslause: – – odotellaan, kääntyisikö hinta taas nousuun.Josko-sanaa käytetään myös silloin, kun kirjoittaja tai puhuja esittää oman toiveen tai ehdotuksen. Vastaavassa tehtävässä esiintyvät jospa ja jos vaikka. Sävy on rento.Ensi kaudella on edessä uudet haasteet. Josko pääsisi vihdoin sellaiseen 13.60:n vakiosuoritukseen, toivoi Niemi. – –
KSK:ssa on ainakin vuosien 2014, 2016 ja 2018 versioissa ollut sanan jos kuvauksessa kannanotto, jossa josko esiintyy yhdessä esimerkissä:
ark. alisteisissa kysymyslauseissa; yleiskielessä paremmin: -ko, -kö. Kysyn isältä, jos saan lähteä. Enpä tiedä, jos uskallan. Epäili, josko pystyisi siihen.
KSK:n vuoden 2023 versiossa josko on omana hakusananaan, ja siihen on liitetty merkintä ”vars. ark.” Esimerkistäkin voidaan lukea, ettei sanaa pidetä täysin yleiskieleen kuulumattomana: ”Valiokunnassa pohditaan parhaillaan, josko tähän olisi [yleisk. tavallisemmin: olisiko tähän] tarvetta.”
Joskus käytetään sanaa mikäli samaan tapaan kuin sanaa josko, mutta tätä ei ole millään tavoin hyväksytty.