Suomen kielen normien muutoksia, luku 5 Taivutusmuotojen muodostus:

Itse−sanan monikko

NSK esittää, että itse-sanan yksikkö­muotoja käytetään myös monikon merkityksessä ja että murteissa käytetään myös monikko­muotoja, jotka muodostetaan NSK:n taivutus­kaavan 8 mukaan (malli­sana: lovi); esimerkkeinä tästä ovat heillä itsillään (Santeri Alkiolta) ja onnen myyrinä pitivät itsiään kaikki (Ilmari Kiannolta). Suomen murteiden sana­kirjan kuvaus itse-sanasta ei kuitenkaan puhu mitään monikko­muodoista. Sen sijaan siinä on sellaisia muotoja kuin ittiäs, jotka ovat selvästi yksiköllisiä, ja sana­kirjassa on erillisenä haku­sanana itse-sanan rinnakkais­muoto itsi. Ilmeisesti NSK:n toimittajat ovat tulkinneet monikko­muodoiksi sanoja, joissa vain sattuu esiintyvän itsi-tyyppinen murre­muoto monikollisessa yhteydessä.

ISK:n kohdan Pronominien itse ja toinen taivutus mukaan itse-sanalla ei ole monikko­muotoja. Se lisää: ”Sana kuitenkin esiintyy monikollisissakin yhteyksissä, esim. He uskovat itseensä ~ *itsiinsä.” Asteriskin (*) merkitystä ISK ei määrittele, mutta KOP:n asteriskia koskeva sivu kuvaa: ”Kieli­tieteellisissä teksteissä tähtimerkkiä [= asteriskia] käytetään sanan tai rakenteen edessä osoittamassa, että ilmaus on epä­kieli­opillinen tai että se ei ole käy­tös­sä (vaan on esimerkiksi kieli­histo­rial­li­sen päättelyn tulosta”. Siinä siis itsiinsä esi­te­tään muotona, joka sanalla olisi monikossa, jos sillä olisi monikko­muotoja, ei edes murre­muotona.

PSK:n mukaan itse taipuu sen taivutus­tyypin 8 mukaan, malli­sanan nalle. Se kuvaa sanan merkitys­ryhmässä 1 indefiniitti­pronominina, joka taipuu sen mukaan vain yksikössä, ja ryhmissä 2 ja 3 refleksiivi­pronominina ja substantiivina, ja näiltä osin sen monikosta ei sanota mitään. Esimerkeissä on kuitenkin yksikkö myös monikollisessa merkityksessä.

KSK:n kuvaus on hyvin saman­lainen, mutta siihen on tullut ryhmään 2 seuraava lisä­esi­merk­ki:

Siellä kaikki saivat olla oma itsensä t. omia itsejään.

Tässä siis esitetään yleis­kielen mukaisena monikko­muoto itsejään, joka on toinen kuin KSK:n esittämä itsiään. Muissa esimerkeissä ei esitetä monikko­muodon mahdollisuutta. Tässä on ehkä tavoiteltu ajatusta, että monikko­muoto olisi mahdollinen, jos halutaan korostaa, että kukin erikseen on oma itsensä. Tällaista aiemmasta poikkeavaa kielen­käyttöä ei vain hyväksytä, vaan Kotus itse näyttää mallia: Kuukauden sana touko­kuussa 2023 on käärijän­vihreä sisältää lauseen ”kappaleellaan hän taas rohkaisi kaikkia olemaan omia itsejään”, ja artikkelissa Yhteistyötä Leijan kanssa: boomerista käärijän­vihreään ja yli esitetään vieläpä edellä mainitun kirjoituksen selko­versiossa vastaavasti ”Kappaleellaan Käärijä rohkaisee kaikkia olemaan omia itsejään”.

KOP:n sivu Pronominit: pronomini­mai­nen oma sanoo, että oma-sanan ”monikko­muodoista näkee käytettävän lähinnä muotoa omia itsejään”. Siinä sentään lisätään: ”Mahdollinen tässä olisi myös yksikkömuoto: anna muidenkin olla oma itsensä.”