Suomen kielen normien muutoksia, luku 13 Erisnimet:

Ilmansuunnan mukaan rajaaminen: Itä‑Uusimaa, ei itäinen Uusimaa

NSK:ssa sanan itäinen kuvauksessa on seuraava esimerkki:

Itäinen Uusi­maa ’Uuden­maan itä­osa, Itä-Uusi­maa’.

PSK:ssa ja KSK:ssa selitykseen liittyy kannanotto:

Itäinen Uusi­maa paremmin: Itä-Uusi­maa, Uuden­maan itä­osa(t).

Vastaavia kannanottoja on muistakin pää­ilman­suuntien nimityksistä läntinen, pohjoinen, eteläinen. Oletettavasti tarkoitetaan, että viitattaessa jonkin alueen osaan ei pitäisi käyttää ilman­suuntaa vastaavaa adjektiivia määritteenä. Esimerkiksi ilmauksen pohjoinen Häme sijasta pitäisi kirjoittaa Pohjois‑Häme tai Hämeen pohjois­osa. Väli-ilmansuunnista (koillinen, kaakko, lounas, luode) ei sana­kirjoissa ole tämän­tyyppisiä esimerkkejä, mutta lienee syytä käsitellä niitä samoin, siis välttää sellaisia rakenteita kuin lounainen Suomi, joita ei juuri käytetäkään.

Muutosta ei liene missään perusteltu, mutta mahdollinen perustelu sille olisi, että sellaiset ilmaukset kuin pohjoinen Suomi ovat peri­aatteessa ja joskus käytännössäkin kaksi­tulkintaisia: ilmauksen pohjoinen Suomi merkitys voisi olla myös ’Suomi, joka sijaitsee pohjoisessa’, jolloin siis määrite olisi selittävä, ei rajoittava.

Muuttuneen linjan kanssa risti­riidassa on Kotuksen Eksonyymit‑sivuston ilmaus Eteläinen Afrikka ~ eteläinen Afrikka, jonka se selittää tarkoittavan Angolaa, Botswanaa, Etelä-Afrikkaa, Namibiaa ja Swazi­maata. Linjan mukainen nimitys olisi Afrikan eteläosa; nimeä Etelä-Afrikka ei alueesta voi käyttää, koska se on vakiintunut alueen osana olevan valtion nimeksi. Linjan vastaisia ovat myös Eksonyymit‑sivuston ilmaukset Itäinen Etelämanner, Itäinen Keski-Eurooppa Läntinen Etelämanner

Muutos ei vaikuta sellaisiin nimityksiin kuin Eteläinen jäämeri, joka ei tarkoita jäämeren etelä­osaa, vaan se on etelässä sijaitsevan jäämeren nimi, siis ’se jäämeri, joka on etelässä’.