NSK:ssa sanan itäinen kuvauksessa on seuraava esimerkki:
Itäinen Uusimaa ’Uudenmaan itäosa, Itä-Uusimaa’.
PSK:ssa ja KSK:ssa selitykseen liittyy kannanotto:
Itäinen Uusimaa paremmin: Itä-Uusimaa, Uudenmaan itäosa(t).
Vastaavia kannanottoja on muistakin pääilmansuuntien nimityksistä läntinen, pohjoinen, eteläinen. Oletettavasti tarkoitetaan, että viitattaessa jonkin alueen osaan ei pitäisi käyttää ilmansuuntaa vastaavaa adjektiivia määritteenä. Esimerkiksi ilmauksen pohjoinen Häme sijasta pitäisi kirjoittaa Pohjois‑Häme tai Hämeen pohjoisosa. Väli-ilmansuunnista (koillinen, kaakko, lounas, luode) ei sanakirjoissa ole tämäntyyppisiä esimerkkejä, mutta lienee syytä käsitellä niitä samoin, siis välttää sellaisia rakenteita kuin lounainen Suomi, joita ei juuri käytetäkään.
Muutosta ei liene missään perusteltu, mutta mahdollinen perustelu sille olisi, että sellaiset ilmaukset kuin pohjoinen Suomi ovat periaatteessa ja joskus käytännössäkin kaksitulkintaisia: ilmauksen pohjoinen Suomi merkitys voisi olla myös ’Suomi, joka sijaitsee pohjoisessa’, jolloin siis määrite olisi selittävä, ei rajoittava.
Muuttuneen linjan kanssa ristiriidassa on Kotuksen Eksonyymit‑sivuston ilmaus Eteläinen Afrikka ~ eteläinen Afrikka, jonka se selittää tarkoittavan Angolaa, Botswanaa, Etelä-Afrikkaa, Namibiaa ja Swazimaata. Linjan mukainen nimitys olisi Afrikan eteläosa; nimeä Etelä-Afrikka ei alueesta voi käyttää, koska se on vakiintunut alueen osana olevan valtion nimeksi. Linjan vastaisia ovat myös Eksonyymit‑sivuston ilmaukset Itäinen Etelämanner, Itäinen Keski-Eurooppa Läntinen Etelämanner
Muutos ei vaikuta sellaisiin nimityksiin kuin Eteläinen jäämeri, joka ei tarkoita jäämeren eteläosaa, vaan se on etelässä sijaitsevan jäämeren nimi, siis ’se jäämeri, joka on etelässä’.