Ilman että

Kielikellon 1/2016 artikkeli Päivitetty Kielitoimiston sanakirja kuvaa, että rakennetta ilman että on aiemmin pidetty huonona. Näin onkin muun muassa E. A. Saarimaan Kielen­oppaas­sa. Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas (4. painos v. 2011) esittää hake­mis­tos­sa ilman-sanan kuvauksessa lievemmin, että ”ilman että [on] yleensä korvattavissa luon­te­vam­mal­la ilmauksella”. Vielä PSK:ssa on ilman-sanan kuvauksessa seuraavat esimerkit:

Kaatui ilman että kuitenkaan loukkaantui paremmin: kaatui kuitenkaan louk­kaan­tu­mat­ta. Tule ilman että kukaan huomaa paremmin: niin ettei kukaan huomaa t. ke­nen­kään huomaamatta. Tuho lähestyy, ilman että mahdamme [paremmin:  meidän mah­ta­mat­ta t. emmekä mahda] sille mi­tään.

KSK:ssa on otetty salliva linja: ilman-sanan kuvauksessa on samat esimerkit ilman mitään moitetta tai tyylimerkintää; ilmaukset ”paremmin:” on poistettu.

Vanhalle ohjeelle ei liene missään esitetty nimen­omaista perustetta. Saarimaa esittää kannan­otton­sa jaksossa, joka puhuu siitä, että post- ja prepositioita käytetään usein ”epäsuomalaisesti”. Rakennetta on ilmeisesti pidetty ruotsin utan att -rakenteen matkimisena, ja ”luontevampina” vaihto­ehtoina esitetään lähinnä tekemättä-tyyppisiä lauseen­vastik­kei­ta, Käytännössä ilman että -rakennetta on melko kauan käytetty kielen­huollon julkaisuissakin, esimerkiksi Kieli­kellon 3/1985 artikkelissa Levikki lisääntyi 10 000:lla.