Suomen kielen normien muutoksia, luku 3 Yhteen vai erikseen?:

Ikään kuin, ei ikäänkuin

Joidenkin ilmausten erikseen kirjoittamisen säännöt tiukkenivat PSK:ssa NSK:aan verrattuina, kuten Kielikellon 3/1994 artikkelissa Sanoja, merkityksiä, ohjeita – Eräs näkökulma Perussanakirjaan kuvaillaan:

Perussanakirjan kanta on näissä asioissa sama kuin nykyisten kieli­oppai­den. Nyky­suomen sanakirjassa asiat esitetään hieman toisin; erikseen kirjoittamista pide­tään parempana mutta vaihtoehtoista tapaa ei torjuta ja joissakin tapauksissa (esi­mer­kik­si ikään kuin, lukuun ottamatta, suomen kieli) annetaan molemmat mah­dol­li­suu­det, vaikka erikseen kirjoittamisen ilmoitetaan olevan tavallisempaa.

NSK:ssa on myös esimerkiksi tottakai, vaikka se toteaa erikseen kirjoitetun asun totta kai olevan tavallisempi. PSK, KSK ja KOP esittävät vain erikseen kirjoitetun ilmauksen. Kuitenkin Kielikellon numeroissa 3/1991 ja 4/2000 esiintyy tottakai.

Käytännössä normien muutokset olivat tapahtuneet vaikeasti ajoitettavissa olevalla tavalla: säännöt oli opittu kieli­oppaista tai koulu­opetuksesta paljon useammin kuin NSK:sta.

NSK oli joissakin yhteen tai erikseen kirjoittamisen asioissa epämääräinen. Esimerkiksi ilmauksista ennen kuin ∼ ennenkuin se sanoo: ”erilleen kirjoittaminen yl. suotavampaa”.