Huomauttaa jotakuta

KOP:n sivulla Rektioita: tiedottaa matkustajille vai matkustajia? kuvataan tiedottaa-verbin määritteen sijan vaihtelua, erityisesti tyyppiä tiedottaa ihmisiä, joka sen mukaan on ta­val­li­nen ja yksiselitteinen, mutta ”poikkeaa peruskäytöstä, johon monet kielenkäyttäjät ovat tottuneet” ja siksi ”se ei ole kaikkien mielestä neutraali”. Sen jälkeen on seuraava kohta (ja sama huomautus on KKOO:ssa):

Vastaavaa, neutraalia vaihtelua on esimerkiksi verbillä huomauttaa:

Tuomari huomautti pelaajalle virheestä. (’teki huomautuksen’)

Tuomari huomautti pelaajaa virheestä. (’ojensi’)

Neutraalius tarkoittaa tässä ilmeisesti sitä, että ilmausta huomautti pelaajaa pidetään täysin ongelmattomana, toisin kuin ilmausta tiedotti oppilaita. Todellisuudessa monet oudoksuvat sitäkin. ”Huomautti pelaajalle” lienee useimpien mielestä neutraalimpi kuin ”Huomautti pelaaja”, joka sisältää selvemmin moitteen. KKOO:n kuvauskin sisältää sen, että ilmauksilla on selvä sävy­ero, joten ”neutraalius” ehkä tarkoittaakin vain sitä, että kumpaakin ilmausta pidetään yleis­kieleen kuuluvana,

NSK:ssa verbin huomauttaa kuvauksen kohta 1 b sanoo, että se voi saada partitiivissa olevan objektin, mutta tähän liittyy merkintä ”vars. vanh.”, ja kaikissa esimerkeissä objektilla ilmaistaan, mistä huomautetaan. Ensimmäinen esimerkki on ”On jo huomautettu tehtävän vaikeuksia”, jolla tietysti tarkoitetaan, että on huomautettu vaikeuksista. Toinen on E. N. Setälältä: ”Kursiivi­kirjaimia käytetään antiikva­tekstin keskessä erityisesti jotakin yksityistä sanaa huomauttamaan.” Aiheen kannalta olennaisempaa on, että kuvauksen kohta 2 on seuraava:

huomaut|taa – – 2. käskyn-, varot-uksen-, nuhteen­omaisesti sanoa t. ilmoittaa jklle jtak, antaa muistutus, ojentaa t. muistuttaa jkta jstak. | Karjan­omistajille h:etaan, että laidun­maat on aidattava. Muutamat seikat antavat aihetta h:tamiseen. Minulla, olisi paljonkin h:tamista. Rouva h:ti heti laimin­lyönnistä. Häntä h:ettiin jo toistamiseen asiasta. Isäntä h:ti tyttöä hänen elämän­tapojensa sopi­mat­tpo­muu­des­ta. En siedä turhia h:ta­mi­sia.

Tällaiselle käytölle on siis ominaista moittiminen, kielteinen sävy.