Joukkoon viittaava pronomini: onko nuoriso se vai he?

Aiemmin kielenhuolto oli sillä kannalla, että pronomini noudattaa korrelaattinsa lukua (yksikköä tai monikkoa) eli sen sanan kieliopillista lukua, johon se viittaa. Vaikka kansa tai nuoriso viittaa moniin ihmisiin, se on kieliopillisesti yksikkö, ja siksi olisi käytettävä yksi­köl­lis­tä pronominia se eikä monikkoa he.

Kielikellon 1/1993 artikkeli Onko kansa he? Eräs pronominiongelma kuvaa sekä aiempia normeja että suomen kielen lautakunnan vuonna 1992 tekemää päätöstä, joka väljensi sääntöä:

Relatiivipronominin tulee noudattaa korrelaattinsa lukua. Normaalisti muukin pronomini noudattaa korrelaattinsa lukua eikä kollektiivisubstantiiviin viitata persoonapronominilla. Poikkeuksia ovat ne tapaukset, joissa korrelaatti tarkoittaa elollisten olentojen kollektiivia ja joissa ajatellaan enemmän ryhmän yksityisiä jäseniä kuin ryhmää kokonaisuutena. Hyväksyttävää on näin käyttää monikkoa seuraavasti: ”Aviopari saapui Kennedyn lentokentälle. Sieltä he lähtivät Hiltonin hienostohotelliin, jossa he nauttivat runsaan päivällisen.”

Aihetta on käsitelty myös Kielikellon 3/2013 artikkelissa Henkilökunta ja he. Sen mukaan vaihtelu ei ole täysin vapaata:

Joskus kuitenkin vain jompikumpi, yksikkö tai monikko, tuntuu käyvän.

Pariskunnalla oli erimielisyyksiä, mutta he ylläpitivät rakkauttaan päivittäin.  | Lautakunnan ja sen jaostojen tehtävänä on vastata toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä – –

Tähän voi kuitenkin huomauttaa, että lautakunta ei lainkaan ole kollektiivin nimi, vaan toimi­elimen nimi, kuten eduskunta, ministeriö ja kaupungin­hallitus. Jo tämä selittää, että siihen voi viitata vain yksiköllisellä pronominilla, varsinkin kun tässä puhutaan lauta­kunnan jaostoista, jotka eivät tietenkään ole sen jäsenten jaostoja.

Lautakunnan kannanotto puhuu elollisten olentojen kollektiivista. Uudempi Kielikellon artikkeli esittääkin esimerkin myös yhteydestä, jossa sanaan susilauma viitataan monikol­li­sel­la prono­mi­nil­la ne. Artikkeli myös lisää: ”Muihin kuin ihmiseen tai eläimeen viit­taa­viin kollektiivi­sanoihin ei yleensä voi viitata monikollisella pronominilla”. Tämä herättää kysy­myk­sen, voiko siis joissakin tilanteissa. Artikkelissa erikseen torjutaan he-sanan käyttö ”silloin, kun substantiivi ei ole varsinainen kollektiivisana, vaan esimerkiksi maan, yri­tyk­sen tai muun yhteenliittymän nimi”, esimerkiksi ilmauksessa ”Tämän on ilmeisesti myös Stockmann havainnut, koska heidän sivuilleen – –”.

Epäselväksi jää myös se, onko he-sanan käyttö hyväksyttyä edes kaikissa lauta­kunnan kannan­otoissa mainituissa tapauksissa. KSK:ssa (vuoden 2016 versiossa) on nimittäin seuraava, jo PSK:ssa ollut esimerkki he-sanan kuvauksessa (haka­sulkeet ja niiden välissä oleva huomautus kuuluvat KSK:n tekstiin):

Yleisön mielenkiinto laimenisi pian, jos he eivät [paremmin: jos se ei] näkisi suosikkiaan.

Lautakunnan kannanotto merkitsee oikeastaan palaamista vanhaan normiin. Ryhmä­sanaan viittava he on nimittäin ollut tavallinen kirjoitetussa kielessä, myös raamatun­suomennosten kielessä. Tämä ilmenee siitäkin, että NSK kuvaa tällaisen käytön pikem­min­kin vanhentuneeksi tai vanhastavaan tyylii kuuluvaksi kuin virheeksi; se esittää hän-sanan kuvauksen kohdan I alussa:

Vanh. mon. koll. s:iin liittyen. | - - minun kansani on hullu; he eivät tunne minua VT. Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut VT.