NSK:ssa on sanan eriste selityksessä yhdys-sanojen joukossa vesieriste; sitä ei ole omana hakusananaan. PSK:ssa ja KSK:ssa on esimerkit ”Kumi-, lasivillaeriste. Lämpö- t. lämmön-, ääni- t. ääneneriste.” Tämän voi tulkita niin, että eristävän aineen ilmaiseva alkuosa on nominatiivissa, kun taas alkuosa, joka ilmaisee, minkä siirtymistä estetään, on joko nominatiivissa tai genetiivissä. PSK:ssa ja KSK:ssa on omana hakusananaan vedeneriste, kun taas vesieriste on vain viittauksena siihen. Tämän voi ymmärtää lievänä kannanottona, mutta joka tapauksessa se poikkeaa siis NSK:n linjasta.
Toisaalta PSK:ssa ja sanakirjoissa on päähakusanoina kosteuseriste, lämpöeriste, sähköeriste, äänieriste, ja vastaavat genetiivialkuiset sanat (kosteudeneriste jne.) vain viittauksina niihin. Toisin päin on sanojen sähköneriste ja sähköeriste suhde. Samalle routaeriste ei ole lainkaan genetiivialkuista vastinetta.
Asiaan on saattanut vaikuttaa se, että NSK:ssa on sähköeriste hylättävänä sanana, jonka sijasta pitäisi käyttää sanaa sähköneriste. Siinä on myös lämmöneriste, mutta ei sanaa lämpöeriste, ja sana lämmöneristys esitetään hylättävänä, pitäisi olla lämmöneristys. Herää kysymys, tuliko NSK:aan vahingossa vesieriste eikä vedeneriste.
NSK:ssa on sanan eristys kuvauksessa sanaliittoja, joiden alkuosa on genetiivissä: kosteuden eristys, sähkön eristys, äänen eristys, lämmön eristys. Samaan tapaan on PSK:ssa ja KSK:ssa, mutta merkityksen ’eristäminen, eristyminen’ lisäksi mainitaan toinen merkitys ’eristävä rakenne, eriste’. Se on kyllä hiukan eri tavoin kuvattuna NSK:ssakin, mutta ilman tietoja käytöstä yhdyssanoissa. Sen sijaan PSK:ssa ja KSK:ssa on esimerkit ”Rakennuksen lämpö- t. lämmön-, ääni- t. ääneneristys.” Lisäksi on päähakusanoina kosteuseristys, lämpöeristys, äänieristys ja niihin viittaavat genetiivialkuiset vastineet ja tässäkin sähköneristys ja sähköeristys toisinpäin. Kuitenkin on vesieristys ilman genetiivialkuista vaihtoehtoa, ja 1. merkityksen selityksenä ”veden eristäminen (rakenteista)” ja 2. kohtana ”paremmin: vesieriste”.
Sekavuutta lisää se, että eristys-sanalla on monia merkityksiä: kun se tarkoittaa eristettä, kyseessä voi olla eristävä aine aineena, esimerkiksi muovi, tai siitä valmistettu kappale, pinta tms., esimerkiksi muovimatto; kun se tarkoittaa eristämistä tai eristymistä toimintana tai tapahtumana, käytetään kaikkien sanakirjojen mukaan sanaliittoa, kuten sähkön eristys, mutta jos tarkoitetaan ”eristävää rakennetta”, käytetään yhdyssanaa.
Nominatiivialkuisuus vaikuttaa olevan tavallisinta silloin, kun tarkoitetaan eristämisen takia tehtyjä rakenteita kokonaisuutena, kuten rakennuksen lämpöeristystä, johon usein sisältyy erilaisia eristeitä
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.