Kolmea peräkkäistä pistettä käytetään eri tarkoituksiin, muun muassa kuvaamaan esityksen jäämistä kesken. Pisteet voidaan esittää välilyönnein erotettuina tai ilman välejä tai yhtenä kirjoitusmerkkinä, ellipsimerkkinä:
En nyt oikein . . .En nyt oikein...En nyt oikein…
Ensin mainittu on vanhin tapa suomen kielessä. Se mainitaan muun muassa jo E. N. Setälän kieliopeissa 1800-luvulla, ja vielä Kielikellossa 2 vuonna 1969 julkaistuissa välimerkkiohjeissa esimerkki kolmen pisteen käytöstä sisältää välit pisteiden edellä ja välissä. Erityistä ohjetta asiasta ei liene annettu, mutta ohjeiden esimerkit ja kirjallisuuden käytännöt tekivät asian selväksi.
Epäselvää on, milloin ja miksi käytäntö on muuttunut sellaiseksi, että pisteet ovat suoraan peräkkäin eikä niiden edelläkään ole väliä. Kielikellon 3/1993 ohjeissa pisteen käytön kuvaus ei käsittele aihetta lainkaan. Sen sijaan Kielikellon 3/1998 ohjeissa on erillinen kohta Kolme pistettä ..., jossa pisteet ovat peräkkäin. Siinä sanotaan erikseen, että pisteet kirjoitetaan kiinni edeltävään merkkiin, ilmauksen alussa taas kiinni seuraavaan sanaan. Kielikellon 2/2006 kohta Kolme pistettä ... on samoilla linjoilla, mutta se päättyy seuraavaan huomautukseen:
HUOMAA! Kolme pistettä on nykyisiin tietotekniikkasovelluksiin sisältyvä erikoismerkki. Ellei sitä ole käytettävissä, merkki tehdään entiseen tapaan kirjoittamalla peräkkäin kolme pistettä.Tämä voidaan tulkita niin, että kolme pistettä esitetään ensisijaisesti ellipsimerkillä ja että kolmen erillisen pisteen käyttö on vain korvikeratkaisu. Kirjoituksen verkkoversiossa on kuitenkin käytetty kolmea erillistä pistettä. KOP:n sivulla Kolme pistettä on esitetty ellipsimerkin ensisijaisuus hiukan vahvemmin:
Kolme pistettä on erikoismerkki, jolle on oma näppäinkomento – –. Ellei kolmen pisteen merkkiä ole käytettävissä, kirjoitetaan peräkkäin kolme pistettä.
Kirjoituksessa itsessään kuitenkin esiintyy ellipsimerkki vain yhdessä kohdassa, muutoin kolme peräkkäistä pistettä.
Ellipsimerkin käyttö on käytännössä harvinaista, ja sen ulkoasu (…) poikkeaa yleensä vain vähän kolmesta peräkkäisestä pisteestä (...). Sen sijaan nämä esitystavat poikkeavat selvästi siitä, että on kolme välilyönnein erotettua pistettä (. . .). Myös se, onko pistekolmikon edellä välilyönti, vaikuttaa selvästi ulkoasuun.