Sanastokysymyksiä

Seuraavissa sanastoasioissa normeja ei ole muutettu:

• Sanalla emeritus on KSK:ssa yhä vain vanha merkitys ’täysinpalvellut’, jota sanaa se selittää näin: ”(myös ←→) täyteen eläkkeeseen oikeuttavan ajan palvellut (vars. virkamies), emeritus. Täysinpalvellut professori. Erosi täysinpalvelleena.” Käytännössä sanaa nykyisin käytettäessä ei oteta kantaa palveluajan pituuteen, ja koko ”täyden eläkkeen” käsite on vanhentunut. – Uudehko ilmiö on kuitenkin sanan emerita (latinan­kielinen feminiini­muoto) käyttö nais­puolisista henkilöistä. Lisäksi ääntämis­ohjeet ovat vaihdelleet. Näistä aiheista ks. Emeritus: eläkeläisen kunnianimitys.
• Sovinnaisnimi Kalkutta (: Kalkutassa). Se kuvataan suomen­kieliseksi nimeksi Eksonyymit-sivustossa. Kielikellon 4/2007 artikkelissa Muuttuneita ulkomaiden paikannimiä sanotaan: ”Kalkutan nimi ollut virallisesti bengalinkielinen Kolkata. Suomen­kielisessä tekstissä käytetään kuitenkin edelleen sovinnais­muotoa Kalkutta, joka on englanniksi kirjoitettuna Calcutta.” Kuitenkin lehdistö on alkanut aika yleisesti käyttää nimeä Kolkata, samoin ulkoministeriö.
• Kanssa-sanan käyttöala. KSK:n mukaan kanssa-sanaa käytetään ”ilmaisemassa kahden tasaveroisesti rinnasteisen tekijän suhdetta”, ja muu käyttö (esimerkiksi leikkiä nuken kanssa, lähdettiin matkaan eväiden kanssa) on arkikielistä. Ks. Kanssa: mitä sen kanssa voi tehdä?
• Keli-sanan käyttö merkityksessä ’sää’. Se on erittäin yleistä, mutta PSK ja KSK ovat kuvanneet merkitykseksi vain ”säästä riippuva teiden t. maaston kulkukelpoisuus”. Vuoden 2017 versiossa KSK:aan mukaan otettiin myös seuraava kuvaus: ”2. ark. sää, ilma. Hiostava keli. Oli aika sateiset kelit lomalla.” Kielikellon 4/2013 artikkelissa Nyt se on tuas keli mai­ni­taan, että murteissa sanalla keli on myös merkitys ’sää, ilma, hyvä sää (tai suotuisat olot) jonkin tekemiseen tai tapahtumiseen’. Kielikellon 3/2002 kirjoitus Onko keli syrjäyttänyt sään? esittää saman tiedon ja lisäksi seuraavan näke­myk­sen: ”Sää ja keli ovat niin lähellä toisiaan, ettei arkipuheessa ole ollut tarpeen erotella, kummasta asiantilasta on kyse. Säätiedotuksissa sen sijaan käytetään mer­ki­tyk­sel­tään tarkka­rajaisia termejä, ja niinpä sanoja sää ja keli käytetään niissä toi­sis­taan eroavassa merkityksessä.” Erikoista on, että NSK:ssa on keli-sanan kuvauk­sen lopussa seuraava: ”2. harv. sää, ilma”. Normi on siis NSK:n ajoista muut­tu­nut niin, että mainitun­lainen käyttö tulkitaan arkiseksi.
• Kustantaa tarkoittaa NSK:n mukaan sekä menojen maksamista että arkikielessä ’olla jonkin hintana, maksaa, vaatia’. Linja on edelleen sama KSK:ssa. Aihetta kuvaa sivu Kustantaa: miksi merkitys ’olla hintana’ on arkikielinen?
• Sanaa normi käytetään yleisesti yhdyssanan alkuosana merkityksessä ’normaali, tavallinen’. Tällainen käyttö kuvataan KSK:ssa, mutta se on merkitty arkiseksi. Käyttöä adjektiivina, esimerkiksi normi päivä, ei edes mainita, vaikka se on melko tavallista.
• Vaihtelu ‑ottaa ∼ ‑oittaa. Teoksen Kielenhuollon juurilla kohdassa 5.3 esitetyn kuvauksen mukaan tämä ”vuosi­satainen pulma” ratkaistiin vakiinnuttamalla vuonna 1953 päätetyt säännöt (esitetty lyhyesti Virittäjän 3/1953 artikkelissa Hajottaa vai hajottaa?). Kuvauksen alussa kuitenkin todetaan: ”Lähes jokainen joutuu joskus tarkistamaan, miten kirjoitetaan vaikkapa kehottaa tai varoittaa, vaikka verbi­tyyppiä koskeva kirjoitus­ohje on ollut varsin vakiintunut jo puoli vuosisataa.” Ohjeet ovat moni­mutkaiset ja niin tulkinnan­varaiset, että monien verbien asu pitää todella tarkistaa sana­kirjasta tai erityisestä luettelosta. Esimerkiksi hajoittaa esiintyy hyvin yleisesti normin­mukaisen asun hajottaa tilalla. Jopa Tieteen termipankkiin on päässyt ilmaus hajoita ja hallitse (tietojen­käsittely­tieteen terminä). Normien tarkistamista on ehdotettu, mutta Kieli­kellon 1/2018 kirjoitus Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikein­kirjoitus­normi edelleen ongelma? toteaa: ”Säännöstön ongelmista huolimatta nyky­kielen­huolto on ollut sillä kannalla, että suuria muutoksia ei kannata tehdä. On pelätty, että vakiintuneen normin muutos johtaisi 1900-luvun alun kaltaiseen sekavuuteen.
• Sanan työperäinen merkitys on vanhastaan, ja KSK:n mukaan edelleen, vain ’työstä aiheutuva’ (esimerkiksi ja etenkin: työperäinen sairaus). Kuitenkin käytetään yleisesti ilmausta työperäinen maahanmuutto, vaikka Kielikellon 2/2007 artikkeli Työ­perus­tei­nen vai työperäinen maahanmuutto suosittaa tähän yhteyteen adjek­tii­via työ­perus­tei­nen.
• Useiden sanojen on tulkittu tulleen hyväksytyiksi, koska ne on otettu KSK:aan. Esimerkiksi Ylen uutinen Kielitoimisto uudisti verkkosanakirjaa – nämäkin sanat saivat uusia merkityksiä antaa vahvasti ymmärtää näin. Kuitenkin esimerkiksi siinä mainittu sanan pateettinen uusi, englannista johtuva merkitys ’säälittävä, surkea’ on KSK:ssa merkitty arkikieliseksi, samoin sanan jumpata uusi merkitys ’kehittää, parannella’, sanan lusikka uusi merkitys ’lusikka-asento’ ym.
• Sanaa suureellinen ei hyväksytä, koska sitä pidetään väärin johdettuna. Se on kymmenen kertaa yleisempi kuin kielitoimiston suosittama suurellinen.

Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 13.4.2026.

Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.