Sanastokysymyksiä

Seuraavissa sanastoasioissa normeja ei ole muutettu:

• Keli-sanan käyttö merkityksessä ’sää’. Se on erittäin yleistä, mutta PSK ja KSK ovat kuvanneet merkitykseksi vain ”säästä riippuva teiden t. maaston kulkukelpoisuus”. Vuoden 2017 versiossa KSK:aan mukaan otettiin myös seuraava kuvaus: ”2. ark. sää, ilma. Hiostava keli. Oli aika sateiset kelit lomalla.” Kielikellon 4/2013 artikkelissa Nyt se on tuas keli mai­ni­taan, että murteissa sanalla keli on myös merkitys ’sää, ilma, hyvä sää (tai suotuisat olot) jonkin tekemiseen tai tapahtumiseen’. Kielikellon 3/2002 kirjoitus Onko keli syrjäyttänyt sään? esittää saman tiedon ja lisäksi seuraavan näke­myk­sen: ”Sää ja keli ovat niin lähellä toisiaan, ettei arkipuheessa ole ollut tarpeen erotella, kummasta asiantilasta on kyse. Säätiedotuksissa sen sijaan käytetään mer­ki­tyk­sel­tään tarkka­rajaisia termejä, ja niinpä sanoja sää ja keli käytetään niissä toi­sis­taan eroavassa merkityksessä.” Erikoista on, että NSK:ssa on keli-sanan kuvauk­sen lopussa seuraava: ”2. harv. sää, ilma”. Normi on siis NSK:n ajoista muut­tu­nut niin, että mainitun­lainen käyttö tulkitaan arkiseksi.
• Panna-verbin välttäminen. Se vaikuttaa vallitsevalta käytännöltä. Kielikellon 2/1992 artikkelissa Panna ei ole pannassa välttely todetaan, mutta sitä ei kannateta.
• Kanssa-sanan väljä käyttö. KSK:n mukaan kanssa-sanaa käytetään ”ilmaisemassa kahden tasaveroisesti rinnasteisen tekijän suhdetta”, ja muu käyttö (esimerkiksi leikkiä nuken kanssa, lähdettiin matkaan eväiden kanssa) on arkikielistä. Ks. Kanssa: mitä sen kanssa voi tehdä?
• Sanaa normi käytetään yleisesti yhdyssanan alkuosana merkityksessä ’normaali, tavallinen’. Tällainen käyttö kuvataan KSK:ssa, mutta se on merkitty arkiseksi.
• Sovinnaisnimestä Kalkutta (: Kalkutassa) ei ole luovuttu. Kielikellon 4/2007 artikkelissa Muuttuneita ulkomaiden paikannimiä sanotaan: ”Kalkutan nimi ollut virallisesti bengalinkielinen Kolkata. Suomen­kielisessä tekstissä käytetään kuitenkin edelleen sovinnais­muotoa Kalkutta, joka on englanniksi kirjoitettuna Calcutta.” Kuitenkin lehdistö on alkanut aika yleisesti käyttää nimeä Kolkata, samoin ulkoministeriö.
• Sanan työperäinen merkitys on vanhastaan, ja KSK:n mukaan edelleen, vain ’työstä aiheutuva’ (esimerkiksi ja etenkin: työperäinen sairaus). Kuitenkin käytetään yleisesti ilmausta työperäinen maahanmuutto, vaikka Kielikellon 2/2007 artikkeli Työ­perus­tei­nen vai työperäinen maahanmuutto suosittaa tähän yhteyteen adjek­tii­via työ­perus­tei­nen.
• Useiden sanojen on tulkittu tulleen hyväksytyiksi, koska ne on otettu KSK:aan. Esimerkiksi Ylen uutinen Kielitoimisto uudisti verkkosanakirjaa – nämäkin sanat saivat uusia merkityksiä antaa vahvasti ymmärtää näin. Kuitenkin esimerkiksi siinä mainittu sanan pateettinen uusi, englannista johtuva merkitys ’säälittävä, surkea’ on KSK:ssa merkitty arkikieliseksi, samoin sanan jumpata uusi merkitys ’kehittää, parannella’, sanan lusikka uusi merkitys ’lusikka-asento’ ym.
• Sanaa suureellinen ei hyväksytä, koska sitä pidetään väärin johdettuna. Se on kymmenen kertaa yleisempi kuin kielitoimiston suosittama suurellinen.
• Sanalla emeritus on KSK:ssa yhä vain vanha merkitys ’täysinpalvellut’, jota sanaa se selittää näin: ”(myös ←→) täyteen eläkkeeseen oikeuttavan ajan palvellut (vars. virkamies), emeritus. Täysinpalvellut professori. Erosi täysinpalvelleena.” Käytännössä sanaa nykyisin käytettäessä ei oteta kantaa palveluajan pituuteen, ja koko ”täyden eläkkeen” käsite on vanhentunut. – Uudehko ilmiö on kuitenkin sanan emerita (latinan­kielinen feminiini­muoto) käyttö nais­puolisista henkilöistä. Lisäksi ääntämis­ohjeet ovat vaihdelleet. Näistä aiheista ks. Emeritus: eläkeläisen kunnianimitys.
• Kustantaa tarkoittaa NSK:n mukaan sekä menojen maksamista että arkikielessä ’olla jonkin hintana, maksaa, vaatia’. Linja on edelleen sama KSK:ssa. Aihetta kuvaa sivu Kustantaa: miksi merkitys ’olla hintana’ on arkikielinen?
• Kampus tarkoittaa KSK:n v:n 2018 version mukaankin edelleen vain korkea­koulu­aluetta. Kielikellon 2/2019 kirjoitus Mikä on kampus? viittaa tähän, mutta kuvailee, miten sanaa on ruvettu käyttämään paljon laajemmin.