Rakennekysymyksiä
Tässä
luvussa käsiteltävissä asioissa normit eivät ole muuttuneet tai muutokset
koskevat painotuksia tai tulkintoja. Niistä kyllä saattaa
esiintyä vahvastikin sellaisia käsityksiä, että normeja olisi muutettu.
Joissakin tapauksissa taas normin muuttamista olisi voinut odottaa sillä
perusteella, että yleinen kielenkäyttö on selvästi muuttunut.
- Futuuri-ilmaukset kuten tulen tekemään. Ne ovat
aina olleet sallittuja,
joskin kielenhuollossa on varoiteltu niiden tarpeettomasta käytöstä;
varoitusten voimakkuus ja sävy ovat vaihdelleet.
Ks. Kielikellon 2/2007 artikkelia
Tulla-futuuri – suomea vai ei ja
Kielikellon 3/2022 artikkelia
Tulla tekemään ‑futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa.
KKOO kyllä esittää (s.355):
”Joissakin vanhemmissa kielenhuolto-oppaissa rakennetta
tulee olemaan on pidetty tarpeettomana.”
- Kaksinkertainen kysyvä aines esimerkiksi sanoissa
kukako, mitenkähän ja missäkö.
Vaikka Kielikellon 4/2011 artikkeli
Kukakohan
tämän on kirjoittanut?
esittää, että ne ovat ”kieli-inhokkilistojen kärkisijoilla”
ja että niitä ”on pidetty tyylirikkona”, ei niitä
liene tuomittu virallisissa ohjeissa.
Mainittu artikkeli samoin kuin KKOO (s. 370–371) kuvaa niitä
mahdollisina tyylikeinoina.
Jopa NSK:ssa on hakusanan
-ko esimerkeissä lause Missäkö se tapahtui?
(tilanteessa, jossa
”puhuja toistaa kysyen puhetoverinsa sanan t. lauseen t.
lausuu hänen oletetun ajatuksensa”).
- Possessiivisuffiksien kato.
Kielikellon 1/2003 artikkeli
Vielä nykysuomesta ja sen huollosta
– Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
esittää:
”Kolmantena esimerkkinä [puhekielisyyksien leviämisestä]
on mainittava omistusliitteettömyyden silminnähtävä leviäminen kirjoitettuun tekstiin. On vaikea
ennustaa, miten tämän piirteen käy, mutta se on levinnyt jo yliopistollisiin
julkaisuihin, tutkielmiin:
Kirjoitus perustuu hänen [K. Virtasen]
Suomen historiallisen seuran esimiehenä marraskuussa pitämään
vuosikokousesitelmään.”
- Verbien monikkomuodot,
tarkemmin sanoen ns. monikkokongruenssi: predikaatti on monikossa,
jos subjekti on monikossa.
Edellisessä kohdassa mainittu
artikkeli esittää:
”[Monikkokongruenssi] on useimmissa puhutun kielen varianteissa
harvinainen, mikä osaltaan heikentää sen käyttöä kirjoitetussa tekstissäkin. Varsinkin kun sanajärjestys on käänteinen, verbi kongruoi jäljessään tulevan subjektin kanssa yhä harvemmin; tässä on meneillään ilmeinen kirjoitetunkin kielen muutos:
Tuliko kiire vai loppuiko rahat?”
- Ilmausta
saada aikaiseksi ei ole vielä hyväksytty,
vaan mm. KSK suosittaa sen tilalle ilmausta saada aikaan.
Tosin sävy on muuttunut: Kielikellon 1/1988 kirjoituks
Hämäläisiä häiriköitä
kirjakielessä kuvaa ilmauksen saada aikaiseksi häiriköksi, mutta KSK esittää sen arkikielisenä.
Toisaalta Kielikellon 4/2007 artikkeli
Saadaanko aikaan vai aikaiseksi? esittää, että
jotkut
”ehkä hahmottavat ilmausten välille lievän merkitys- tai tyylieron”.
Esimerkiksi Kielikellon 3/2020 kirjoitus Kaikenlaista nostamista
käyttää ilmausta saada aikaiseksi.
- Sanaa sinällään ja sen sukulaisia sinältään
ja sinälleen pidetään edelleen väärin johdettuina: niissä on kaksi sijapäätettä.
Kielikellon 1/1988 kirjoituksessa
Hämäläisiä häiriköitä
kirjakielessä otettua kantaa ei ole muutettu. KSK sanoo sinällään-sanasta:
”paremmin: sillään, siltään, silleen t. sinänsä”.
Kuitenkin sinällään on esiintynyt myös Kielikellossa, muun muassa numeron 2/2005
artikkelissa
Yrityksen kotisivu tekstinä ja tekstilajina. Se esiintyy myös
Kotuksen uutisissa 9.1.2024.