Ehtiä tehdä ja ehtiä tekemään

NSK:ssaehtiä‑sanan kuvauksen 1. kohdassa on seuraava alakohta:

d. ill:n, myös III inf:n ill:n kera, us. nimenomaan saapumisesta paikalle t. tekemään jtak. | E. apuun, hätään, väliin. En ehdi syömään. e. I inf:n kera. | Vain Pekka ehti syödä. En ehdi käydä teillä. Asiaa ei ole ehditty käsitellä.

PSK:ssa ja KSK:ssa sellaisesta jaottelusta ei ole jälkeä. Niissä on esimerkki ”Ei ehtinyt syödä t. syömään ruokaa loppuun.” Kuitenkin Uusi kieliopas (Terho Itkonen, Sari Maamies; 3. painos 2007) ottaa yllättävän normatiivisen kannan:

en ehtinyt syödä ’ajan­puutteen vuoksi minulta jäi syömättä’; en ehtinyt syömään ’ajanpuutteen vuoksi minulta jäi menemättä t. tulematta syömään’ (puhe­kielessä paikoin myös merkityksessä ’en ehtinyt syödä’).

KOP taas sanoo sivulla Rektioita: ehtiä, ennättää, keretä ensin, että ehtii tehdä ja ehtii tekemään ovat molemmat ”yleis­kieleen kuuluvia ja tyylillisesti neutraaleja”, antaen ymmärtää, että ne tarkoittavat samaa, mutta sitten esittää:

Varsinkin ehtiä tehdä- ja ehtiä tekemään ‑rakenteisilla ilmauksilla voi joskus olla hieman eri merkitykset. Ehtiä tekemään voi viitata tiettyyn tapahtumaan, korostaa toiminnan alkamista ja sisältää myös toimijan siirtymisen merkityksen, ehtiä tehdä taas voi viitata puheena olevaan toimintaan sinänsä. Usein verbejä käytetään kuitenkin aivan samassa merkityksessä.

Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.

Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.