Sana buddhalainen ja sen sukulaissanat (buddhismi ym.) on alkujaan kirjoitettu kahdella d:llä; näin on muun muassa vuosien 1909–1922 Tietosanakirjassa. Kuitenkin NSK:aan otettiin asu budhalainen, ja sen tekstissä myös erisnimenä kirjoitettu Budha on yhdellä d:llä Tämä asu esiintyy myös M. Airilan kirjassa Vierasperäiset sanat (1945). Tällainen asu lienee jäänyt harvinaiseksi, vaikka sitä vieläkin käytetään, tosin varmaankin erehdyksestä eikä vanhan normin noudattamiseksi.
Jo NSSK:ssa asu on buddhalainen, samoin PSK:ssa ja KSK:ssa.
Sanan ääntämys ja tavutus ovat jääneet epäselviksi. Sekä NSK:ssa että NSSK:ssa on ääntämisohje [‑dh‑], joka lienee tulkittava niin, että alkuosa ääntyy [budha], vaikka silloin ääntämisohjeen antaminen on outoa: sana lausutaan ”kuten kirjoitetaan”. PSK:ssa ja KSK:ssa ei ääntämisohjetta ole. Toisaalta tavallisin ääntämys lienee sellainen, ettei h äänny, vaan alkuosan ääntämys on [budda]. NSSK:ssa on tavutustieto bud|dhalainen, joka on outo, jos ääntämys on sen mukainen
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.