Sitaattilainat jäävät yleensä astevaihtelun ulkopuolelle. Taivutamme andante : andanten, emme andannen. Tätä on ilmeisesti pidetty niin itsestään selvänä, ettei sitä useinkaan edes mainita; esimerkiksi ISK ei käsittele asiaa.
Toisaalta varsinaiset lainasanat, jotka ovat eri tavoin mukautuneet suomen kieleen, ovat astevaihtelussa kaksoiskonsonanttien osalta, esimerkiksi spagetti : spagetin (italiassa: spaghetti). Lainasanan ja sitaattilainan ero on osittain tulkinnanvarainen silloin, kun sana kirjoitetaan aivan samoin kuin lainanantajakielessä.
Kuitenkin KOP:n sivulla Taivutustyyppejä: vierassanat gallupeja, bloggaan (astevaihtelu) sanotaan, että sitaattilainojen astevaihteluttomuuteen on muutamia poikkeuksia. Se mainitsee tapaukset ringette : ringeten ∼ ringetten ja grappa : grapan ∼ grappan. Ensin mainitusta PSK ja KSK sanovat, että se voidaan lausua [riŋŋet] tai [riŋŋette], ja edellisessä tapauksessa se voidaan tulkita sitaattilainaksi, vaikka ääntämys ei olekaan kovin tarkasti englannin mukainen.
Selvemmin sitaattilainaksi luokiteltava on ciabatta, jossa KSK:n mukaan voi olla astevaihtelu: ciabatan. Samoin sen mukaan voi taivuttaa annatto : annaton. Kuitenkin KOP:n sivu Ruoka-alan vierassanat: C esittää vain astevaihteluttoman taivutuksen: ”taivutus: ciabattan, ciabattaa, ciabattaan jne”. Samanlainen ristiriita on sanojen pannacotta ricotta ja rillette taivutusta koskevissa tiedoissa. Sen sijaan sanalle vinaigrette kumpikin mainituista lähteistä esittää myös astevaihtelullisen taivutuksen.
Myös sanalle bourette, joka on selvä sitaattilaina, KSK esittää sekä astevaihtelullisen että astevaihteluttoman taivutuksen.
Sanassa ghetto on PSK:n ja KSK:n mukaan astevaihtelu, ja NSK:n mukaankin astevaihtelu on siinä mahdollinen. Toisaalta tämän sitaattilaina-asun lienee jo lähes kokonaan syrjäyttänyt asu getto (jota NSK ei vielä mainitse).