Kielenhuolto piti pitkään ilmauksista ”alkaa tehdä” ja ”alkaa tekemään” vain edellistä hyväksyttävänä. Tämä kannanotto oli jopa muodostunut oikeakielisyyden vertauskuvaksi. Siksi onkin erikoista, että 31.1.2014 suomen kielen lautakunta päätti äänestyspäätöksellä muuttaa suositusta. Asiaa koskeva uutinen on otsikoitu Suomen kielen lautakunta muutti suositusta: myös alkaa tekemään sopii yleiskieleen.
Muutoksen perustelut ovat suunnilleen samanlaiset kuin aiemmissa näkemyksissä, joissa on perusteltu, miksi ilmausta ei hyväksytä, esimerkiksi kirjoituksessa Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan” (Kielikello 2/1984) ja Joko aletaan tekemään? (Kieli-ikkuna, julkaistu Helsingin Sanomissa 6.8.1996). Muutoksen perusteluksi viitataan oikeastaan vain siihen, että ”alkaa tekemään” on yleistynyt huolitellussakin kielessä (mikä ei pitäne paikkaansa) ja että vanhan normin noudattaminen on monille vaikeaa. Jälkimmäinen perustelu on kummallinen, koska kyseessä on hyvin yksinkertainen ja helposti sovellettava normi, toisin kuin esimerkiksi yhteen ja erikseen kirjoittamisen säännöt, pilkkusäännöt ja objektin sijaa koskevat säännöt.
Lautakunnan kannanotto sisältää maininnan ”kahden kutakuinkin samaa merkitsevän muodon vaihtelusta”. Tämä jättää avoimeksi sen, voiko ilmauksilla alkaa tekemään ja alkaa tehdä olla jonkin merkitys- tai vivahde-ero.
Päätös herätti laajaa vastustusta ja myös keskustelua.
Kirjan Kielenhuollon juurilla kohta 5.13 käsittelee kyseisen normin historiaa laajasti. Merkityseron osalta se mainitsee Ilona Herlinin päätyneen artikkelissa ”Miksi alkaa tekemään?” (2012) siihen, että ”alkaa tekemään tyypissä näyttää painottuvan alkujakso ja (vähittäisen) siirtymisen merkitys, alkaa tehdä tyypissä taas alkuhetki ja äkkinäinen muutos.” Kirja kommentoi: ”Merkitysero on kuitenkin niin hiuksenhieno, ettei sen perusteella voi ryhtyä antamaan suositusta siitä, milloin käytetään toista tai toista tyyppiä.”
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.