Kielenhuolto suhtautui aiemmin varsin torjuvasti niin sanottuun absoluuttiseen komparatiiviin, jolle ei ilmoiteta vertailukohtaa ja joka yleensä ilmaisee ominaisuuden suurehkoa määrää. Vanhaa linjaa kuvailee Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas (4. painos, 2011) seuraavasti:
Komparatiivia ei pidä käyttää absoluuttisesti, ilmaisemaan ilman vertailua ominaisuuden suurehkoa määrää. Korjattavia ovat siksi seuraavat lauseet: »Poliklinikkaan tuotiin vanhempi mieshenkilö» (po. vanhahko mies). »Mannekiinit olivat pulskemmanpuoleisia» (po. pulskanpuoleisia). »Aiomme viipyä Firenzessä pitemmän ajan» (po. pitkän t. pitkähkön aikaa, melko pitkän ajan. »Tätä näytelmää on Suomessa nähty harvemmin» (po. melko harvoin, harvahkoon).
Tosin absoluuttisuus on tulkinnanvaraista. Uusi kieliopas esittää hyväksyttävänä lauseen ”Sen jälkeen ei enää ole sattunut suurempia vahinkoja”, selittäen: ”vastakohdaksi ajatellaan pienempiä vahinkoja”. Tällaisin perusteinhan jokaista absoluuttista komparatiivia voisi pitää hyväksyttävänä. Mahdollisesti tässä on kuitenkin ajateltu, että asiayhteydessä on kuvattu jokin vahinko ja että tarkoitetaan, että sitä suurempia ole enää sattunut.
Vielä Kielikellon 1/2002 artikkelissa Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi? asia ilmaistaan melko vahvasti:
Komparaatiomuotoja käytettäessä pitäisi ilmetä, mihin kyseenä olevaa ominaisuutta verrataan. – –
Sellaiset ruotsinvoittoiset ilmaukset kuin ”suurempi summa rahaa” ovat nykyään aika harvinaisia, kun kyseessä on suurehko tai melko suuri tai yksinkertaisesti suuri summa rahaa. Joissain hieman epävirallisissa yhteyksissä yksinäinen komparatiivi kuitenkin elää sitkeästi. Varsinkin ystävänhakupalstoilla tapaa edelleen ”vanhempia” ja ”varttuneempia herroja”.
KOP:n sivu Adjektiivien vertailumuotoja: suurempi summa, vanhempi herra kuitenkin sanoo vakiintuneiksi joitakin sellaisiakin absoluuttisia komparatiiveja, jotka ovat vanhojen ohjeiden mukaan virheellisiä ja edellä lainatun artikkelin mukaan harvinaisia:
Eräät komparatiivimuotoiset ilmaukset ovat kivettyneet ilmaisemaan ominaisuuden kohtalaisen suurta määrää. Tällaisia ovat mm. seuraavat:vanhempi herra ’vanhahko’
suurempi summa rahaa ’suurehko’
Absoluuttista komparatiivia ei siis sallita yleisesti, mutta joissakin tapauksissa kyllä. Ohje viittaa siihen, että niitä on muitakin kuin siinä mainitut. KOP:n ohje olennaisesti toistaa KKOO:ssa (s. 347) esitetyn ohjeen. Epäselvyyttä kielenhuollon linjasta aiheuttaa kuitenkin se, että KSK ei kuvaa tällaista käyttöä mitenkään järjestelmällisesti.
KSK:ssa on kuitenkin sanan usea kuvauksessa seuraava kohta, josta voidaan päätellä, että useampi ei edelleenkään ole hyvää kieltä ilman vertailukohtaa:
useammalta taholta [paremmin: eri tahoilta, usealta taholta] saadut tiedot. Otti asian puheeksi useampaan [paremmin: pariinkin, useaan] kertaan.
Komparatiivi, jota edeltää sana vähänkin, on tulkinnanvarainen. Sellainen ilmaus kuin vähänkin vaativampi voitaisiin tulkita niin, että ajateltuna vertailukohtana on vaativuuden alin aste; merkitys olisi siis ’edes vähän vaativampi kuin mahdollisimman vähän vaativa’. Tällaista olisi vaikea korvata toisella lyhyellä ilmaisulla. Toisaalta esimerkiksi ilmaisussa vähänkin juhlavampi (joka esiintyy eräässä Kotuksen sivuilla olevassa pöytäkirjassa) tällainen tulkinta ei tunnu mahdolliselta, sillä juhlavuuden alinta astetta etsittäessä päädytään äärimmäiseen arkisuuteen tai pahempaankin. Ilmaus vähänkin juhlavampi tarkoittaneekin vähänkin juhlava.