Kirjan ”MAOL-taulukot” virheitä ja puutteita
Tämän sivun merkitys on lähinnä historiallinen, koska
se koskee lähinnä ennen vuotta 2013 julkaistuja MAOL-taulukoiden
painoksia.
Tämä sivu sisältää täydennyksiä perusdokumenttiini
Kirjan ”MAOL-taulukot” virheitä ja puutteita
(PDF; saatavilla myös
Word 2007 -muotoisena), joka valmistui 26.4.2011.
Seuraavat lisähuomiot ovat peräisin osittain omista havainnoista,
osittain muista lähteistä. Ellei muuta sanota, huomiot koskevat
vuonna 2007 julkaistua painosta, ISBN
978-951-1-20607-1.
Kansallisbibliografian mukaan kirjasta ei ole
uudempaa painosta, mutta siitä on ilmeisesti on julkaistu 8. painos vuonna
2010 samaa ISBN-numeroa käyttäen.
Kirja julkaistiin uusittuna vuonna 2013 siten, että sen koko nimi on
”MAOL-taulukot : matematiikka, fysiikka, kemia”, ja
bibliografisissa tiedoissa on
”[Uud. laitos], 1. p.”, Se on siis tavallaan MAOL-taulukoiden
uudistettu laitos, josta julkaistaan erilaisia, mahdollisesti muutettuja
painoksia. Siinä lienee korjattu suuri osa kuvaamistani virheistä
ja puutteista. Hämmentävästi vuonna 2019 kirja julkaistiin taas
nimellä
”MAOL-taulukot”, 1. painokseksi merkittynä.
Siitä tehtiin myös digitaalinen versio.
Molempien esittelyt ovat
Otavan oppimisen palveluiden sivuilla,
Seuraavassa siis vuoden 2007 painoksen virheitä ja puutteita:
- Sivulla 12 esitetty merkintä [x], jonka
merkitykseksi on esitetty
”suurin kokonaisluku, joka ≤ x”,
ei ole matematiikkastandardin
SFS-ISO 80000-2 mukainen. Sen mukainen ensisijainen merkintä
on ⌊x⌋, toissijainen
ent x.
- Sivulla 13 esitetyt merkinnät ”<<” ja ”>>”
eivät ole
matematiikkastandardin mukaisia, vaan sen mukaan relaatioille
”paljon pienempi kuin”
ja
”paljon suurempi kuin”
käytetään omia erikoismerkkejään
U+226A much less-than ”≪”
ja
U+226B much greater-than ”≫”.
Merkinnät ”<<” ja ”>>” voitaisiin mainita
enintään epästandardeina korvikemerkintöinä.
- Sivulla 13 käytetyt sanat ”oikeanpuolinen” ja ”vasemmanpuolinen”
eivät ole suomen yleiskielen mukaisia. Jälkiosan tulisi olla
”-puoleinen”
eikä
”-puolinen”.
- Sivulla 21 on 4. kaavaryhmässä ilmauksen
a6 − b6
kehitelmässä merkkivirhe:
lausekkeen
(a3 − b3)(a3 − b3)
pitää olla
(a3 − b3)(a3 + b3).
Tätä virhettä ei ole kirjan kaikissa painoksissa; ilmeisesti
sitä ei ole ollut vuoden 2006 painoksessa, mutta vuoden 2007 ja 2010 painoksissa
se on.
- Sivulla 41 kaavan 4 selityksenä on ”summa”, mutta
kaava alkaa a ± b.
Se siis esittää kahta eri asiaa, summaa ja erotusta.
- Sivulla 51 käytetään kahdessa viimeisessä menetelmässä hakasulkeita ilmeisesti
vain siksi, että niiden sisällä on funktiomerkintöjä, jotka sisältävät argumentin
sulkeissa.
Hakasulkeita on käytetty ryhmittelyyn kirjassa muutoinkin,
ainakin sivulla 49 kohdassa 31, sivulla 50 kohdissa 35 ja 36 sekä sivun 53 lopulla.
Matematiikkastandardissa kuitenkin sanotaan:
”Ryhmittelyyn on suositeltavaa käyttää pelkkiä kaarisulkeita, sillä
haka- ja kulmasulkeilla tai aaltosulkeilla
on usein erityismerkitys joillakin aloilla. Kaarisulkeita
voi käyttää sisäkkäin ilman monitulkintaisuuden
vaaraa.”
- Sivun 62 ensimmäisen taulukon otsikossa tulee alkukirjain kursivoida:
t-taulukko, koska kyse on Studentin t-jakaumasta, jonka nimessä
käytetään vakiintuneesti kursivoitua t-kirjainta.
- Sivun 67 taulukosta
”Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimi”
(jonka otsikon nominatiivimuoto
sisältää väitteen, että mukana ovat kaikki sellaisen johdannaisyksiköt,
joilla on erityisnimi) puuttuu katal, joka on otettu SI-järjestelmään
jo vuonna 1999:
- Suure: katalyyttinen aktiivisuus
- Tunnus: z
- Yksikkö: katal
- Tunnus ja selitys: 1 kat = 1 mol/s
- Sivulla 67 tulee avaruuskulman tunnus Ω kursivoida
(Ω) kuten muutkin suureiden tunnukset.
- Sivulla 71 esitetty normaalipaineen arvo 101 325 Pa on
vanhentunut. IUPACin vuonna 1982 tekemällä päätöksellä
sen arvoksi on muutettu 100 000 Pa eli 100 kPa.
- Sivulla 71 on kursivoitu atomimassayksikön tunnus u.
IUPACin vakioluettelon mukaan merkintä on kuitenkin
mu.
Jos taas käytetään pelkkää u-kirjainta sen merkkinä,
kyseessä on standardeissa määritelty mittayksikön tunnus, joka siis
tulisi kirjoittaa kursivoimattomana, kuten kirjassakin on tehty sivujen
102–106 sarakeotsikoissa ja sivulla 130.
- Sivulla 71 esitetään, että ”Rydbergin vakio (vety)” on
RH
ja sen arvo 1,0973731 ⋅ 107 1/m.
Tässä on kuitenkin sekaannus.
Rydbergin vakiolla tarkoitetaan yleensä vakiota, jonka oikea merkintä on
R∞ ja lukuarvo noin
1,097 373 153 4 (13) ⋅ 107 1/m.
Kirjassa oleva luku ei ole tämän oikein pyöristetty likiarvo,
vaan viimeisen numeron tulisi olla 2 eikä 1.
Viite: IUPAC Gold Book, sivu
Rydberg constant.
Rydbergin vakio vedylle taas on lukuarvoltaan toinen.
- Sivulla 71 tulee Stefanin–Bolzmannin vakion tunnus
σ
kursivoida
(σ)
kuten muidenkin luonnonvakioiden tunnukset.
- Sivujen 93–95 taulukoissa alkuaineiden ja eristeiden
ominaisuuksista on sarakeotsikoissa epäjohdonmukaisesti samalla linjalla
neljän suureen yksikkö ja viidennen tunnus κ.
Olisi parempi sijoittaa tunnus ylemmäksi, heti suureen nimen
alle.
(Samalle riville yksiköiden kanssa voitaisiin tällöin kirjoittaa luku 1
merkiksi siitä, että magneettinen suskeptiivisuus on paljas luku.)
Lisäksi alaviitteen merkkinä käytetty asteriski (*) olisi parempi
liittää suureen nimeen eikä tunnukseen, koska
κ* voi näyttää siltä kuin asteriski kuuluisi itse symboliin.
- Sivujen 102–106 taulukossa on yhtenä
sarakeotsikkona ”Suhteellinen runsaus luonnossa/ Hajoaminen”.
Vinoviivaa ei pitäisi käyttää tai-sanan vastineena kuin
lomakkeissa ja vastaavissa eikä varsinkaan silloin, kun on pienikin
mahdollisuus, että se tulkittaisiin esimerkiksi jakolaskun merkiksi.
Jos sitä kuitenkin käytetään, sen edelle kuuluisi tässä
kielen normien (mm. SFS 4175) mukaan välilyönti, koska sen erottamista
ilmauksista ensimmäinen koostuu useasta sanasta.
Ennen muuta ei tulisi käyttää prosenttilukuja tai muita suhteellisia
ilmauksia kertomatta, mistä suhteesta on kyse.
Tässä lienee
kyse massaosuudesta (”painoprosenteista”).
- Sivulla 126 on Wienin siirtymälain kaavassa
alaindeksinä
”maks”. Tämä on epäjohdonmukaista, koska sivun 121 kaavoissa
on alaindeksinä
”max”.
- Sivulla 127 Bohrin vetyatomallin mukaisessa kokonaisenergian kaavassa tulee
olla osoittajassa
me4:n sijasta
mee4.
- Sivulla 130 on kreikkalaisten (oikeammin: kreikasta peräisin olevien)
numeeristen etuliitteiden selityksissä ennea-liitteen selityksen
jälkeen ”(lat. nona)”, joka on tähän yhteyteen kuulumaton –
eihän muistakaan etuliitteistä mainita latinalaisperäisiä vastineita.
Lisäksi nona-etuliitettä ei juuri käytettäne kemian eikä myöskään matematiikan ja fysiikan
alalla, paitsi harvinaisehkossa sanassa nonagoni ’yhdeksänkulmio’,
jota kirjassa ei esiinny.