Miten Suomen laeista ja niiden esitöistä (lakiesityksistä) löytyy luotettavia tietoja Webistä? Miten näin löytyneisiin dokumentteihin voi viitata omalla Web-sivulla?
Tämä on vanha ja vanhentunut versio, joka on säilytetty vain vertailun vuoksi ja historiallisista syistä. Ks. uutta versiota.
Jo useiden vuosien ajan Internetistä on ollut saatavilla erilaisia lakitekstejä ja lakien perusteluja ja otteita niistä. Tiedot olivat kuitenkin hyvin hajanaisia ja epäluotettavia, etenkin, kun tarjonta perustui lähinnä asianharrastajien innostukseen - ja tiedot jäivät päivittämättä lakien muuttuessa.
Tilanne on kuitenkin parantunut merkittävästi erityisesti eduskunnan kanslian, oikeusministeriön ja Editan toimenpiteiden ansiosta.
Tilanne on kuitenkin edelleen se, että tarkkaa tietoa jonkin lain voimassaolevasta sisällöstä ei yleensä ole suoraan saatavissa. Lainsäädäntömenettely nimittäin on sellainen, että muutettaessa lakia ei hyväksytä ja julkaista sitä muutetussa muodossa vaan ainoastaan muutoslaki, esimerkiksi laki rikoslain muuttamisesta. Joitakin lakeja, ääriesimerkkinä kai rikoslaki, on muutettu (ja muutoksia mahdollisesti muutettu) niin moneen kertaan, että kyseessä on melkoinen tilkkutäkki, jonka tilkut ovat tarjolla erillisinä.
Finlex on uudistettu v. 2001. Uusi
osoite on http://www.finlex.fi
.
Vanha versio osoitteessa http://finlex.edita.fi
on poistumassa (mutta tätä kirjoitettaessa
toimii vielä, ja tämän dokumentin linkeistä osa vielä viittaa siihen).
Oikeusministeriön ja Editan ylläpitämä valtion säädöstietopankki Finlex sisältää nykyisin seuraavan aineiston:
Säädöskokoelmassa ja siten myös edellä mainituissa aineistoissa julkaistaan lakien lisäksi myös asetukset sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä, ilmoituksia ym.
Eduskunnan Web-palvelimessa on tietoja lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa, osittain varsin yksityiskohtaisestikin. Valitettavasti palvelimen aineiston rakenne on sekava ja sitä on muuteltu. Ks. jäljempää kohtaaEdellä mainitut linkit johtavat tietojen etsimisestä eduskunnan palvelimesta. hakulomakesivun kautta.
Tärkeimmät rajoitukset edellä mainittujen aineistojen kattavuudessa ovat ajallisia: mitä kauemmas ajassa taaksepäin mennään, sitä enemmän on aukkoja. Ehkä tärkeimmässä aineistossa, Säädöstietokannassa, ovat lait vuodesta 1987 alkaen ja (lisääntyvä) osa vanhemmista laeista. Kattavuustiedot ilmenevät tarkemmin palvelinten omista tietosisältökuvauksista ja saattavat muuttua sitä mukaa, kuin tarpeellista vanhaa aineistoa siirretään palvelimiin.
Oikeusministeriön sivuilta, kohdasta Säädöshankkeet, löytyy tietoja ministeriössä valmisteilla olevista laeista. Tosin nämä tiedot ovat melko suppeita ja koskevat lähinnä lainvalmisteluprosessia, eivät juurikaan sisältöä. Ks. myös ministeriön tiedotteiden kronologista luetteloa.
Jos halutaan tietää, onko eduskunnan jo hyväksymä laki vahvistettu, niin ajantasaisin tieto Webistä löytynee valtioneuvoston sivujen kohdasta Tasavallan presidentin esittely. Hakutoimintoja ei ole, vaan tietoa täytyy etsiä käymällä dokumentteja läpi; tietenkin yhden dokumentin sisällä voi käyttää Web-selaimen omaa hakutoimintoa. Kyseisten tietojen joukossa ovat myös tiedot siitä, mitä hallituksen esityksiä eduskunnalle presidentti on päättänyt antaa, ja tietoja annetuista asetuksista.
Kauppakaari Oyj tarjoaa maksullisia tietokantoja, mm. Suomen Laki ja Euroopan Unionin laki. Hinnat ovat korkeat, mutta toisaalta tietomäärä on suuri ja sisältää mm. lakitekstien yhteydessä oikeustapausviittauksia yms. kuten painettu lakikirjakin. Mainittakoon, että mm. TKK on tehnyt kampuslisenssisopimuksen kyseisistä tietokannoista. Tietokantojen käyttö on jossain määrin hankalaa; ks. dokumenttiani Kauppakaaren oikeudellisten tietokantojen käytöstä.
Muutakin lakiaiheista tietoa Webissä on paljon, mutta ei kovinkaan systemaattisesti. Ks. erityisesti laadukkaan Makupalat-linkkihakemiston osastoa Oikeus, lait, poliisi.
Halutaan tietää, mikä on voimassaoleva henkilörekisterilaki.
Mennään Säädöstietokantaan (http://finlex.edita.fi/stp.html) ja kirjoitetaan tekstinsyöttökenttään henkilörekisterilaki ja valitaan lomakkeen kohta Hae. Siis seuraavaan tapaan:
Saatava tulos näyttäisi olevan hyvin selkeä ja sisältävän tiedon yhdesta laista nimeltä henkilörekisterilaki. Mutta tämä yksinkertaisuus on harhaanjohtavaa. Jos nimittäin seuraa linkkiä , niin saa luettavakseen alkuperäisen henkilörekisterilain (471/1987). Se ei ole sellaisenaan voimassa. Onkin aina syytä tarkistaa, onko lakiin tehty muutoksia, seuraamalla linkkiä , joka johtaa kyseistä lakia koskevaan "korttiin" viitetietokannan. Tällainen kortti sisältää tietoja lain muutoksista (linkki muutoslakiin, sekä muutoslain numero ja voimaantulopäivä, mahdollisesti myös huomautuksia). Esimerkki:
Tässä tapauksessa kortti eli tiedot henkilörekisterilaista kertovat, että lakia on muutettu kolmesti. Seuraamalla linkkejä muutoslakeihin voidaan tässä kohtuullisella työllä saada selville lain nykyinen sisältö.
471/1987 (Kumottu: 523/1999 ) Laki Henkilörekisterilaki Hallinnonala: OM
Huomautus:
Muutokset:
SDK Numero Voimaantulo Huomautukset 1011/1989 1.1.1990 387/1994 1.7.1994 630/1995 1.9.1995
Säädöstietokannan
käyttöohjeista löytyy
lisätietoa. Tässä mainittakoon vain se, että
katkaisumerkkinä voi käyttää asteriskia *
.
Esimerkiksi hakulausekkeella
henkilörekister*
löytyi henkilörekisterilain ohella
henkilörekisteriasetus,
laki poliisin henkilörekistereistä jne.
Olen tarkoituksellisesti säilyttänyt edellä olevan esimerkin, vaikka henkilörekisterilaki on korvattu henkilötietolailla (523/99), joka tuli voimaan 1.6.1999. Esimerkki nimittäin nyt osoittaa myös sen, että tutkimalla vain haulla löytyvää alkuperäistä lakia et näe edes sitä, onko se lainkaan voimassa vai onko se kumottu myöhemmin annetulla lailla! Sen sijaan lakia koskevassa "kortissa", johon päästään edellä kuvatulla tavalla, tällainen asia mainitaan, joskaan ei kovin korostetusti.
Oletetaan, että olemme esimerkiksi painetusta lakikirjasta lukeneet rikoslain säädökset tieto- ja viestintärikoksista (mm. viestintäsalaisuuden loukkaus, tietoliikenteen häirintä ja henkilörekisteririkoksista). Olemme kiinnostuneet niiden tulkinnasta. Yksi tärkeä tietolähde on silloin se hallituksen esitys, jonka perusteella muutokset on säädetty, ja siihen liittyvä eduskunnan valiokunnan mietintö. Oletamme yksinkertaisuuden vuoksi, että olemme jo saaneet selville, että kyseiset säädökset on säädetty lailla 578/1995. (Lakikirjassa on muutettujen pykälien kohdalla merkintä siitä, mihin muutoslakiin perustuu pykälän se muoto, joka oli voimassa lakikirjaa tehtäessä.)
Voisimme ensinnäkin etsiä tietoja Säädöstietokannasta edellisessä esimerkissä kuvatulla tavalla, esim. ensin etsien tietoja hakusanalla rikoslaki. Mutta kun tiedämme säädösnumeron, voimme hakea säädöksen suoraan sen perusteella. Tieto tästä on hiukan piilossa, mutta se löytyy Säädöstietokannan käyttöohjeista: mennään sivulle, jolla on tarkennettujen hakujen lomake. Siellä on, hiukan epäloogisesti, myös lomake, jolla voi tehdä haun säädösnumeron perusteella seuraavaan tapaan:
Tällainen haku tuottaa tuloksen, joka on tietokannan "kortti" eli sisältää tietoja rikoslain säädöshistoriasta ja linkkejä itse säädöksiin. (Tämä on yleensä hyvä asia, koska tällöin nähdään, mihin kokonaisuuteen muutoslaki liittyy.) Tuloksessa näkyy lihavalla 578/1995, joka toimii linkkinä itse säädökseen.
Valitettavasti vedimme vesiperän sen osalta, mitä olimme varsinaisesti etsimässä. Löydetty dokumentti ei nimittäin sisällä linkkejä hallituksen esitykseen tai eduskuntakäsittelyyn.
Itse asiassa lakien esitöitä onkin parempi etsiä suoraan eduskunnan Web-palvelimesta, vaikka se onkin sekava. Pääsivun kohdan Asiakirjat ja asioiden käsittely alakohdasta Asiakirjat löytyy alakohta Hallituksen esitys, joka sisältää hakulomakkeen. Eduskunnan palvelimen rakenteesta johtuu, että moniinkaan sivuihin ei voi tehdä suoria linkkejä, jotka toimisivat kovinkaan kauaa. Seuraavassa on kyseisen lomakkeen hiukan muokattu versio, johon on esitäytetty hakulausekkeeksi Laki rikoslain muuttamisesta (hieman kömpelöä, koska lain numerosta ei tässä ole hyötyä vaan joudumme hakemaan esim. lain otsikon perusteella):
Saatava tulos on melko laaja, ja etsityn tiedon löytäminen vaatii hiukan selailua. Lakiesityksiä koskevien dokumenttien lopussa on (jos esitykset on hyväksytty) tiedot laeista, jotka niiden pohjalta on säädetty. Säädöskokoelmanumeroita katselemalla selviää, että etsimämme hallituksen esitys on 94/1993. Kyseessä on iso lakipaketti, ns. rikoslain kokonaisuudistuksen 2. vaihe, joten halutun tiedon löytyminen vaatii selailua; tiedot ovat perustelujen osissa V/XI ja VI/XI.
Jos tiedät hallituksen esityksen numeron, voit etsiä esityksen ja tietoja sen käsittelystä jäljempänä olevalla lomakkeella.
Olemme kuulleet huhun, että vireillä olisi hanke
tietokonevirusten tekemisen kriminalisoinnista.
Etsimme samaan tapaan kuin edellä mutta kirjoittaen hakulausekkeeksi
virus#.
Ristikkomerkki #
toimii näissä ha'uissa katkaisumerkkinä,
t.s. haku etsii lakiesityksiä, joiden nimissä tai asiasanaluetteloissa
esiintyy sana, joka alkaa merkkijonolla "virus".
(Huomaa, että
Säädöstietokannasta tehtävissä ha'uissa
katkaisumerkkinä on asteriski *
.)
Tässä tapauksessa osuimme oikeaan. (Todellisuudessa yritin ensin muutamaa muuta hakua, jotka epäonnistuivat, mm. hakulausekkeella tietokonevirus#.) Tuloksessa on kaksi osumaa, 4/1999 ja vanhempi 233/1997. Ne löytyivät, koska niiden asiasanaluetteloissa esiintyy sana "virusohjelmat". Asiasanaluettelot ovat lyhyehköjä listoja, jotka pyrkivät kuvaamaan, mitä aihepiiriä esitys koskee. Useinhan lakiesityksen nimi sisältää vain vähän informaatiota tästä, koska se voi viitata esim. vain siihen, mitä rikoslain lukua on tarkoitus muuttaa.
Haulla saatavat tiedot sisältävät paitsi itse esityksen myös tietoja sen käsittelystä eduskunnassa eri vaiheissa, kansanedustajien puheenvuoroja myöten. Tässä tapauksessa näkyy, että vanhempi esitys on rauennut. (Eduskunnan palvelimesta löytyy, kohdasta Hyvä tietää, yleiskuvaus lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa.)
Mutta ilmeisestikään käsittelytiedot eivät päivity kovin nopeasti. Niinpä tätä kirjoitettaessa (1999-11-29) ei edellä mainitulla tavalla löytynyt sivu kerro uudemman lakiesityksen käsittelystä kuin lähetekeskusteluun asti! Sivulla Haku kaikista valtiopäiväasioista on kuitenkin lomake, jolla löytyy tuoreempaa tietoa. Tosin haku on toteutettu erittäin oudosti ja epäluotettavasti; se esim. edellyttää sekä JavaScriptin että kehysten olevan käytössä!
Näin saatava tieto esityksestä kertoo, että esitys on hyväksytty ja vahvistettu lakina 951/1999.
On mahdollista viitata lakeihin, asetuksiin, hallituksen esityksiin ym. omilla Web-sivuilla (omissa HTML-dokumenteissa) siten, että viittaus muodostaa linkin. Esimerkki:
Tietokoneen käyttäjistä kerättyjen tietojen kokoelma, käyttäjätietokanta, muodostaa henkilörekisterilaissa tarkoitetun henkilörekisterin, mikä asettaa rekisterinpitäjälle useita velvollisuuksia.
Ihan helppoa tällaisten linkkien tekeminen ei ole, koska dokumenttien
löytyminen perustuu yleensä
hakulomakkeella (form)
tehtävään hakuun, joka kohdistuu tietokantaan ja
sen omaan hakukieleen. Toisaalta koska kyseessä olevat haut ovat
ns.
GET-hakuja, omaan dokumenttiin ei tarvitse kirjoittaa lomaketta -
toki sekin on mahdollista, kuten edellä on tehty.
Riittää, että kirjoitetaan omaan HTML-dokumenttiin normaali
linkki,
jossa on sopiva
URL,
käytännössä sellainen, jossa on hakutoimintoskriptiin viittaava
alkuosa, kysymysmerkki (?
)
ja skriptille lähetettävä kyselylauseke.
Tätä ei ilmeisesti ole dokumentoitu kyseisten palvelujen omissa
ohjeissa, mutta kokeilemalla ja päättelemällä olen päätynyt siihen,
että seuraavat näyttäisivät toimivan:
Yleinen muoto:
http://finlex.edita.fi/cgi-bin/kortti/
vvvvnnnn000+
missä vvvv on vuosiluku nelinumeroisena ja nnnn on
numero kyseisen vuoden sisällä nelinumeroisena tarvittaessa etunollia
käyttäen.
Esimerkiksi viittaus henkilörekisterilakiin, tarkemmin sanoen
Säädöskirjaston
"korttiin" siitä, voitaisiin tehdä
sen säädöskokoelmanumeron 471/1987 perusteella näin:
http://finlex.edita.fi/cgi-bin/kortti/19870471000+
Aiemmin kuvatuista syistä on miltei aina syytä viitata nimenomaan "korttiin". Jos viittaat lakiin suoraan, niin linkkisi vanhenee heti, kun lakia seuraavan kerran muutetaan, ja vanhenee ikävästi: lukija ei saa vihjettäkään siitä, että hän lukee pykäliä, jotka eivät enää ole voimassa. Jos kuitenkin - lähinnä oikeushistoriallisessa esityksessä - haluat viitata nimenomaan johonkin lakiin sellaisena kuin se aikanaan on säädetty, niin parasta lienee etsiä ensin sen "kortti" edellä kuvatulla ja sitten seurata linkkiä alkuperäiseen lakiin ja lopuksi kopioida selaimen näyttämä osoite (URL) sellaisenaan omaan dokumenttiisi. Esimerkki:
Tässä(kin) asiassa järjestelyt näyttävät muuttuvan. Jäljempänä kuvataan
menettely, joka on joskus toiminut mutta ei aina johda tuoreimpiin tietoihin.
Mahdollisesti seuraavanlaiset viittaukset toimivat
paremmin:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utaveps.scr?{KEY}=HE+n%2Fvvvv
eli esim.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utaveps.scr?{KEY}=HE+211%2F1992
Tai sitten eivät. Tällaiset linkit nimittäin antavat ns. kehyksiä (frames)
käyttävän sivun, jota ei ole vaivauduttu tekemään sellaiseksi, että
se toimisi ilman niitäkin. Joten katsotaanpa se vanhempi tapa myös:
Yleinen muoto:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?
n
${base}=vpasia&${html}=vs5000&tunnus=HE+%2F
vvvv
missä vvvv on vuosiluku nelinumeroisena ja n on
numero vuoden sisällä (ilman etunollia).
Huom.: Tässä on, samoin kuin seuraavassa esimerkissä, jaettu URL kahdelle riville, jotta se olisi luettavissa tyypillisessä selaimen ikkunassa tai paperilla. HTML-tiedostoon se on kuitenkin kirjoitettava yhdelle riville.
Esimerkiksi viittaus hallituksen esitykseen HE 211/1992:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?
${base}=vpasia&${html}=vs5000&tunnus=HE+211%2F1992
Selityksenä edellä esiintyvään merkintään &
mainittakoon, että se on
HTML-kielen määrittelyn
mukainen tapa esittää &
-merkki silloin, kun tämä esiintyy
datassa (esimerkiksi
URL:ssä)
eikä itse HTML-kieleen kuuluvan rakenteen osana.
Käytännössä pelkän &
-merkin käyttökin usein
toimii, mutta tässä käytetty tapa on varmempi.
Entä näyttääkö osa
%2F
kovin omituiselta? Omituinen se onkin,
mutta se on URL-spesifikaation
mukainen tapa
koodata
eräs merkki, vinoviiva, jota ei voi sellaisenaan kirjoittaa
hakulausekkeeseen, kun se on osa URLia.
Eduskunnan eri valiokuntien lausunnot lakiesityksistä muodostavat yhden tärkeän lähteen tulkittaessa lainsäätäjän tarkoituksia. On toki muistettava, että lakiesitystä ei välttämättä ole hyväksytty valiokunnan ehdottamassa muodossa.
Eduskunnan palvelimessa on kokeiltavana sivu, jonka kautta voi hakea valiokuntien lausuntoja sekä käsitellyistä että käsiteltävinä olevista lakiesityksistä. Tosin mukana ovat ovat mietinnöt ja lausunnot vain 1.9.1998 lähtien.
Kun lausunto on kyseisellä lomakkeella löydetty, siihen voi viitata esim. omalla Web-sivulla käyttäen sen osoitetta (URLia), jonka Web-selain näyttää. (Osoite näyttää sisältävän jonkinlaisen juoksevan numeron, jota ei voine päätellä lausunnon varsinaisesta numerosta, vaan on tehtävä em. haku sopivia hakusanoja käyttäen. Epäselvää on, miten kauan näin saatu URL toimii.) Esimerkki:
Korkeimman oikeuden (KKO) ja Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) eräitä päätöksiä julkaistaan ns. ennakkopäätöksinä, koska ne "ovat tärkeitä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa" tai muuten merkittäviä. Ne ovat nykyisin luettavissa netistä, osana Finlexiä. Kaikkein uusimpia ennakkopäätöksiä niistä ei kuitenkaan välttämättä löydy, vaan niitä kannattaa katsoa seuraavista:
Seuraavilla lomakkeilla voi tehdä Finlexistä hakuja avainsanojen perusteella. Ha'uissa voi myös käyttää asteriskia (*) "villikorttina"; ks. hakuohjeita.
Oikeustapaukset -sivuilla
olevista lomakkeista jälkimmäiset, "Haku vuosikirjanumerolla", eivät
tunnu toimivan lainkaan. On epäselvää, miten niiden olisi
tarkoitus toimia. Toiminta näyttää
perustuvan JavaScriptiin, mikä on
on
varsin riskaabelia; asiasta ei edes ole mitään
mainintaa sivuilla.
Toisaalta kun tämän tietää, se ei ole ongelma;
lomakkeita "Haku tekstistä" (joita seuraavat
lomakkeet vastaavat) käyttäen voi nimittäin hakea päätöksen myös
sen numeron perusteella, esim. kirjoittamalla
hakulausekkeeksi KKO:1993:50
.
Haut saattavat tuottaa näennäisesti pitkän listan osumia, vaikka osumia ei ole lainkaan! Kannattaa siis ensin katsoa alusta tieto osumien määrästä. Jos tieto on "Ei osumia.", niin sen jälkeen on silti lista ennakkopäätöksistä (ilmeisesti kuluvan vuoden kaikki ennakkopäätökset).
Kyseisiin KKO:n päätöksiin voi viitata Web-osoitteilla
(URLeilla), jotka ovat muotoa
http://finlex2.edita.fi/dynaweb/kko/fkko/@Generic__BookTocView?
DwebQuery=KKO%3Avvvv%3An&submit2=Hae
(joka on kirjoitettava yhdelle riville, vaikka se tässä
jaettu kahdelle luettavuuden takia)
missä
vvvv
on vuosiluku ja
n
on
päätöksen järjestysnumero
kyseisen vuoden sisällä.
Haluttaessa viitata KHO:n päätöksiin menetellään samalla tavalla mutta korvaten
kko/fkko
kho/fkho
:lla ja KKO
KHO
:lla.
Jos osoite kirjoitetaan HTML-dokumenttiin, on muistettava
edellä mainittu
&
-merkin esittäminen muodossa
&
.
Voisimme kirjoittaa esimerkiksi näin:
Tämän näkyvä esitysmuoto voisi olla vaikkapa seuraavanlainen:
Päätöksessään KKO:1993:50 Korkein oikeus ...
Tosin edellä kuvatun lainen osoite ei johda suoraan itse
päätökseen vaan sivulle, jolla on linkki sivulle, joka sisältää
päätöksen. Mutta näyttää siltä, että näin selville saatava osoite,
esimerkkitapauksessamme
http://finlex2.edita.fi/dynaweb/kko/fkko/@Generic__BookTextView/
121737;nh=1;hf=0?DwebQuery=KKO%3A1993%3A50
(joka tässä on jaettu kahdelle riville)
ei ole sellainen, jota voidaan
pysyvästi käyttää viittaamaan
kyseiseen sivuun.
Pikemminkin se ilmeisesti sisältää tilannekohtaisen
koodinumeron
ja viittaa myöhemmin johonkin ihan muuhun sivuun tai ei minnekään.