Kirjainten tarinoita, luku 7 Nykyaikainen kirjoittaminen:

7.3 Uusi suomalainen kansainvälinen näppäimistö

Näppäimistöasettelun tavoitteet ja luonne

Vuonna 2006 määriteltiin laajapohjaisessa ns. Kotoistus-hankkeessa uusi suomalainen näppäimistöasettelu. Vuonna 2008 se vahvistettiin kansalliseksi standardiksi (SFS 5966). Se on tarkoitettu

– suomen ja ruotsin kielen helppoon ja luonnolliseen kirjoittamiseen, mukaan lukien suomen kielen mukaiset kaarevat lainausmerkit (”), heittomerkki (’) ja ajatusviiva (–) sekä hattu-s (š) ja hattu-z (ž)
– Suomessa puhuttujen vähemmistökielten (saamen kielet ja romanikieli) kirjoittamiseen
– muiden latinalaista kirjoitusjärjestelmää käyttävien eurooppalaisten kielten kirjoittamiseen.

Image

Käytännössä lähtökohdaksi otettiin Euroopan standardointijärjestön CENin työryhmän määrittelemä ns. eurooppalainen merkistö MES-2. Siitä otettiin latinalaiset kirjaimet, joista jätettiin pois eräät nykykielissä käyttämättömät kirjaimet ja johon toisaalta lisättiin eräitä vietnamissa käytettyjä kirjaimia.

Kyseessä on looginen näppäimistömäärittely eli -kaavio, joka on toteutettavissa tietokoneohjelmalla myös vanhaa suomalaista (tai oikeammin ruotsalais-suomalaista) fyysistä näppäimistöä käyttäen. Määrittely vain antaa merkityksiä joillekin näppäilyille, jotka aiemmin ovat olleet määrittelemättömiä (yleisellä tasolla; ohjelmakohtaisesti ne ovat saattaneet olla määriteltyjä). Käyttöä kuitenkin helpottaa, jos siirrytään uudempaan näppäimistöön, jonka näppäimiin on lisätty eräitä merkintöjä (kaiverruksia), jotta uudet merkitykset on helpompi muistaa ja jopa arvata.

Näppäimistöasettelun käyttöönotto

Ohjeita näppäimistöasettelun lataamisesta, asentamisesta ja käyttöönotosta on sivulla jkorpela.fi/uusinappis.html.

Näppäimistöasettelun käyttö

Suomalaista monikielistä näppäinasettelua käytetään kuten vanhaa tuttua suomalaista asettelua, mutta monia lisämerkkejä voidaan tuottaa näppäinyhdistelmillä, joille ei ennen ollut käyttöä. Esimerkiksi akuutti-c ć kirjoitetaan samalla periaatteella, jolla on totuttu kirjoittamaan akuutti-e é, eli näppäilemällä ´e. Saksalainen kaksois-s ß voidaan kirjoittaa yhdistelmällä AltGr(s) samalla peruslogiikalla kuin on totuttu kirjoittamaan euron merkki € yhdistelmällä AltGr(e). Logiikka on se, että AltGr:n avulla tuotettavaksi merkiksi on määritelty sellainen, joka luonnollisella tavalla vastaa näppäimen tavallista merkitystä ja siinä olevaa merkintää.

Seuraava taulukko esittää näppäimistöllä tuotettavat uudet merkit. Tarkkeelliset ja poikkiviivalliset esitetään vain yhdellä esimerkillä. Viimeisessä sarakkeessa on esimerkki tai kommentti merkin käytöstä.

Merkintä AltGr(x) tarkoittaa, kuten aiemmin on selitetty, että AltGr-näppäin painetaan alas, sitten näpäytetään x-näppäintä ja lopuksi päästetään AltGr-näppäin ylös. Esimerkiksi hattu-s š kirjoitetaan siis näin: painetaan AltGr alas, näpäytetään heittomerkkinäppäintä ('), päästetään AltGr ylös ja lopuksi näpäytetään s-näppäintä. Versaaleja (suuraakkosia, isoja kirjaimia) kirjoitettaessa käytetään vaihto- eli shift-näppäintä silloin, kun kirjoitetaan peruskirjain. Esimerkiksi versaali hattu-s Š kirjoitetaan siis yhdistelmällä AltGr(') vaihto(s).

ajatusviiva

AltGr(-)

suomessa, esim. 1–5

ajatusviiva, pitkä (m-viiva)

AltGr(vaihto(m))

amerikanenglannissa

alapiste-e

AltGr(.)e

vietnamissa

asteen merkki

°

AltGr(vaihto(0))

45°, 22 °C, 5 °F

eth

ð

AltGr(d)

islannissa

ezh

ʒ

AltGr(z)

saamessa

hattu-s

š

AltGr(')s

suomessa, esim. šeikki

heittomerkki (kaareva)

AltGr(,)

suomen heittomerkki

kaksoisakuutti-o

ő

AltGr(å)o

unkarissa, esim. Petőfi

kaksois-s

ß

AltGr(s)

saksassa, esim. Strauß

kertomerkki

×

AltGr(x)

600 × 800

koukku-o

AltGr(vaihto(p))o

vietnamissa

kraa

ĸ

AltGr(k)

grönlannissa

kulmalainausmerkki

»

AltGr(vaihto(3))

kirjoissa, »Hei!»

kulmalainausmerkki, ”vasen”

«

AltGr(vaihto(4))

ranskassa, « Allo ! »

lainausmerkki (kaareva)

AltGr(vaihto(2))

suomen lainausmerkki

lyhyysmerkki-g

ğ

AltGr(vaihto('))g

turkissa, esim. Erdoğan

oe-kirjain

œ

AltGr(o)

ranskassa, esim. cœur

ogonek-e

ę

AltGr(vaihto(´))e

puolassa, esim. Wałęsa

pisteetön i

ı

AltGr(i)

turkissa, esim. Elazığ

pituusmerkki-i

ī

AltGr(vaihto(¨))i

liettuassa, esim. Žīgure

poikkiviiva-l

ł

AltGr(§)l

puolassa, esim. Wojtyła

promillemerkki

AltGr(5)

tuhannesosa, esim. 1 ‰

rivinalinen lainausmerkki

AltGr(vaihto(6))

saksassa, „Gut!“

rivinalinen yksink. lainausmerkki

AltGr(6)

saksassa, pilkun näköinen

rivinkeskinen piste

·

AltGr(vaihto(x))

mm. kertomerkkinä

sarvi-o

ơ

AltGr(p)o

vietnamissa

sedilji-c

ç

AltGr(´)c

ranskassa, esim. garçon

sitova (yhdistävä) välilyönti

 

AltGr(välilyönti)

estää jaon eri riveille

švaa

ə

AltGr(a)

ääntämisohjeissa

tanskalainen ä

æ

AltGr(ä)

myös muissa kielissä

tanskalainen ö

ø

AltGr(ö)

myös muissa kielissä

thorn

þ

AltGr(t=

islannissa

yläpiste-e

ė

AltGr(vaihto(.)e

liettuassa, esim. Klaipėda

ylösalainen huutomerkki

¡

AltGr(vaihto(1))

espanjassa, ¡Allo!

ylösalainen kysymysmerkki

¿

AltGr(vaihto(+))

espanjassa, ¿Qué?

ylösalainen lainausmerkki

AltGr(vaihto(5))

englannissa, “Hi!”

ylösalainen puolilainausmerkki

AltGr(vaihto(,))

englannissa, ‘Hi!’

ympyrä-u

ů

AltGr(vaihto(å))u

tšekissä, esim. Martinů

äng

ŋ

AltGr(n)

saamessa ja ääntämisohjeissa

 

Näppäimistöasettelulla voidaan kirjoittaa latinalaisten peruskirjainten lisäksi luvussa 5 kuvatut latinalaisen aakkoston lisäkirjaimet (æ ð ʒ ß ĸ œ ı đ ǥ ħ ł ø), eräitä erikoismerkkejä (ks. kuvaa edellä) sekä seuraavat tarkkeelliset kirjaimet (ja vastaavat versaalit):

á ć é í ĺ ń ó ŕ ś ú ẃ ý ź ǽ ǿ ǻ

ă ĕ ğ ĭ ŏ ŭ

ǎ č ď ě ǧ ȟ ǐ ǩ ľ ň ǒ ř š ť ǔ ž ǯ

ç ģ ķ ļ ņ ŗ ş ţ

â ĉ ê ĝ ĥ î ĵ ô ŝ û ŵ ŷ

ä ë ï ö ü ẅ ÿ

ḃ ċ ḋ ė ḟ ġ i (İ) ṁ ṗ ṡ ṫ ż

ạ ẹ ị ọ ụ ỵ

ő ű

à è ì ò ù ẁ ỳ

ả ẻ ỉ ỏ ủ ỷ

ơ ư

ā ē ī ō ū ǣ ǟ

ą ę į ǫ ų

å ů

ã ẽ ĩ ñ õ ũ ỹ

Jos tarkenäppäimen jälkeen ei paineta sellaista näppäintä, jonka kanssa tarke muodostaa jonkin edellä kuvatuista merkeistä, syntyy tarketta vastaava erillinen merkki ja sen jälkeen painetusta merkistä tuleva merkki. Esimerkiksi jos painetaan aksenttinäppäintä ja sitten x-näppäintä, syntyy merkkijono ´x (akuutti erillisenä merkkinä, U+00B4, ja x). Jos näppäilyä AltGr(§) tai AltGr(l) seuraava merkki ei ole sellainen, että sillä on poikkiviivallinen vastine edellä olevassa luettelossa, tulos on määrittelemätön; Microsoftin toteutuksessa tuloksena on tällöin negaation merkki ¬ (U+00AC).

Näppäimistöasettelu ei tietenkään estä kirjoittamasta merkkejä muilla tavoilla kuin suoraan näppäimistömäärittelyjen avulla. Esimerkiksi kohdissa 7.5 ja 7.6 kuvattavia menetelmiä voi käyttää muiden merkkien tuottamiseen.