Kirjainten tarinoita, luku 6 Kirjainten käyttö eräissä kielissä:

6.63 Viro

Viron kielessä käytetään latinalaisten peruskirjainten a–z lisäksi kirjaimia š, ž, ä ja ö kuten suomessa ja lisäksi kirjaimia õ ja ü. Kirjainten š ja ž käyttöä virossa kuvattiin lyhyesti näiden kirjainten tarinoissa. Kirjaimilla ä ja ö on samat äännearvot kuin suomessa, mutta niiden käyttö on vähäisempää kuin suomessa: virosta puuttuu vokaalisointu, ja ä ja ö esiintyvät yhdistämättömässä sanassa vain ensimmäisessä tavussa. Esimerkiksi suomen sanaa hätä vastaa viron häda.

Joskus mainitaan myös č viron kirjaimistoon kuuluvana, mutta sitä käytetään vain samassa mielessä kuin suomessa: vieraissa nimissä, joiden alkuperäiseen asuun se kuuluu (esimerkiksi Čapek), ja tieteellisessä translitteraatiossa.

Kirjain õ esittää virolle ominaista vokaalia, ns. taka-e:tä. Suomalainen sekoittaa sen helposti sekä kirjoituksessa että ääntämyksessä ö:hön. Viron õ poikkeaa kuitenkin ö:stä selvästi. Õ:n ääntämyksessä ei ole lainkaan labiaalisuutta eli huulien pyöristystä, vaan se ääntyy lähinnä kuten e mutta suun takaosassa. Tosin õ:n on kuvattu olevan myös keskivokaali.

Viron õ-äänteen tarkka alkuperä on epäselvä. Mahdollisesti kielessä, josta suomi ja viro ovat kehittyneet, oli erikseen etuvokaalinen (”tavallinen”) e ja takavokaalinen e, jolloin viro olisi säilyttänyt alkuperäisen tilanteen, kun taas suomessa näiden äänteiden ero olisi kadonnut. Toinen selitys on, että e-äänne olisi virossa joissakin tilanteissa kehittynyt õ-äänteeksi. Tilanne on kuitenkin mutkikas, ja vaikka viron õ usein esiintyy suomen e:tä vastaavissa asemissa, esimerkiksi hõim ’heimo’ ja põld ’pelto’, se usein vastaa myös o:ta, esimerkiksi põlv ’polvi’.

Kirjain ü on tullut viroon saksasta, ja se on y-äänteen normaali merkki virossa, esimerkiksi sanassa üks ’yksi’. Y-kirjain ei kuulu viron varsinaiseen kirjoitusjärjestelmään lainkaan, vaan esiintyy vain sitaattilainoissa.

Verkossa on laaja vironkielinen viron kielioppi Eesti kirja­keele käsi­raamat.

Luettelo kokonaan tai osittain suomalaistetuista Viron paikan­nimistä Kieli­toimiston ohje­pankin sivulla Nimenvalinta: Viron paikannimet suomeen mukautettuina vai vironkielisinä?

Vironkielisiä nimiä on aiemmin mukautettu suomen kieleen myös niin, että suomen sanaa läheisesti muistuttavaa nimeä on taivutettu suomen sanan tavoin. Taivutettiin esimerkiksi Rand : Rannan, koska kyseinen nimi on samaa alkuperää kuin suomalainen nimi Ranta ja taipuu virossa samaan tapaan kuin suomessa. Linjaa kuitenkin muutettiin vuonna 2004, jolloin suomen kielen lautakunta antoi uuden suosituksen virolaisten nimien taivutuksesta suomessa. Periaatteet ovat seuraavat:

– Pääsääntö on, että virolaisia nimiä taivutetaan kuten täysin vieraita nimiä, esimerkiksi Saar : Saarin, Rand : Randin, Tasane : Tasanen : Tasanea, Viidalepp : Viidaleppin jne.
– Kuitenkin tunnustetaan joukko sovinnaisnimiä (Tallinna, Tartto, Hiidenmaa ym.) eli suomeen mukautuneita asuja, jotka tietysti taivutetaan suomen mukaan (esim. Tartto : Tartossa).
– Lisäksi sallitaan kokonaan suomen mukaisten nimien taivutus suomen mukaan, esimerkiksi Kuningas : Kuninkaan, Meri : Meren. Verkkosivu Presidentti Ilves antaa jopa sen mielikuvan, että tällaisissa tapauksessa suomen mukainen taivutus olisi suositeltavinta: ”Siksi presidentin sukunimi taipuu Ilves : Ilveksen : Ilvestä.”
– Joidenkin yhdyssananimien jälkiosaan on vakiinnutettu suomalainen muoto, esimerkiksi Peipsijärvi : Peipsijärven.
– Ilmansuuntaa tarkoittava määriteosa käännetään kuten useimmiten muutenkin ulkomaiden paikannimissä, esim. Itä-Virumaa (viroksi Ida-Virumaa).