Hindiä, Intian puhutuinta kieltä, ja useita muita intialaisia kieliä – mukaan lukien kielitieteessä tärkeä sanskrit – kirjoitetaan devanāgarī-kirjoituksella. Kirjoituksen ulkoasulle on ominaista noin x-korkeuden tasolla kulkeva vaakaviiva, koska kirjaimissa on tällä korkeudella osia, jotka on suunniteltu toisiinsa liittyviksi. Tästä sopii esimerkiksi Intian vaakunassa oleva sanskritinkielinen teksti, joka on translitteroituna satyam eva jayate ja joka tarkoittaa ’totuus yksin voittaa’:
Devanāgarī-kirjoituksen tarkassa translitteraatiossa, jota käytetään mm. tieteellisessä tutkimuksessa ja hyvissä hakuteoksissa, merkitään vokaalin pituus pituusmerkillä (esimerkiksi ā). Akuutti-s ś tarkoittaa suhu-s:ää (suomen oikeinkirjoituksen š). Lisäksi käytetään alapistettä eräiden konsonanttien (d, h, n, r, t) alla osoittamaan retrofleksisuutta; alapisteen kirjoittamisesta ks. lukua 4.
Suomessa käytetään uutistoiminnassa yms. yleensä englannista peräisin olevia intialaisten nimien asuja, joista on teknisistä tai muista syistä jätetty pois kaikki tarkkeet, paitsi että ś on korvattu sh:lla. Esimerkiksi Intian osavaltioiden nimissä esiintyvä sana Pradesh on tarkassa translitteraatiossa Pradēś.