5.1 Yleistä latinalaisen merkistön lisäkirjaimista

Kielissä, joiden kirjoitusjärjestelmä perustuu latinalaiseen kirjaimistoon a, b, c jne., saattaa olla käytössä paitsi tarkkeellisia merkkejä kuten è ja â myös täydentäviä merkkejä kuten ð (eth) ja ß (kaksois-s). Osa näistä merkeistä on syntynyt kahden kirjaimen yhteen sulau­tu­mi­ses­ta, esimerkiksi œ-kirjain o- ja e-kirjaimen yhdistymisestä. Osa taas muistuttaa tarkkeellisia kirjaimia, esimerkiksi poikkiviivalliset kirjaimet, mutta poikkiviivaa ei pidetä tarkkeena. Jotkin lisämerkit on lainattu muista kirjoitusjärjestelmistä, esimerkiksi þ riimu­kirjoi­tuk­sesta.

Vieraiden nimien kirjoitusasun tarkkuus on aina kuulunut huolitellun kielen periaatteisiin. Kielitoimiston tiedotuslehden merkkiaiheisessa laajassa teemanumerossa 2/2006 on otettu tiukka kanta latinalaisen kirjaimiston lisämerkkien säilyttämiseen:

”Tarkkeiden lisäksi eri kielissä on myös omia kirjainmerkkejä. Tällaisia ovat esimerkiksi islannin thorn þ ja eth ð (esimerkiksi nimessä Sigriður Anna Þórðardóttir), muun muassa tanskan, norjan ja eteläsaamen ø (o ja vinoviiva yli, esimerkiksi nimessä Knud Møller) ja turkin pisteetön i (esimerkiksi nimessä Recep Tayyıp Erdoğan). Tarkkeiden tapaan myös vieraskieliset kirjaimet tulisi pyrkiä säilyttämään tekstissä alkuperäkieltä kunnioittaen.”

Kuvaavaa tämän vaatimuksen vaativuudelle on, että ohjeessa itsessään on virhe pisteettömän i:n esimerkissä: nimeen Tayyip kuuluu tavallinen pisteellinen i.

Ohjeessa tarkoitetaan tietysti vain sellaisia kieliä, joita kirjoitetaan latinalaisin (latinalaiseen aakkostoon perustuvin) kirjaimin. Sen sijaan kreikan-, venäjän-, arabian- yms. kieliset nimet kirjoitetaan jonkin siirtokirjoituksen (translitteraation tai transkription) mukaan.

Aiemmin on usein korvattu esimerkiksi ð-kirjain d:llä ja þ-kirjain th:lla. Vaikka tämä antaa oikeansuuntaisen vihjeen ääntämyksestä, se on kyseenalaista muun muassa siksi, että islannin kielessä on ð:n lisäksi käytössä myös d-kirjain.

Useimmat yleisesti tarvittavat latinalaisen merkistön lisäkirjaimet voidaan kirjoittaa helposti laajennetulla suomalaisella näppäimistöllä, joka kuvataan luvussa 7. Seuraava taulukko kuvaa myös tällöin käytettävän ns. AltGr-näppäilyn. Yhdistelmän AltGr(§) sijasta voidaan käyttää myös yhdistelmää AltGr(l).