Sedilji, englanniksi cedilla, on perusmuodoltaan kirjaimen alla oleva eräänlainen koukku, kuten ç-kirjaimessa. Se on kehittynyt kirjaimen alle kirjoitetusta z-kirjaimesta, ja tästä sen nimikin (alkujaan zedilla ’pieni zeeta’) johtuu. Z-kirjaimella on alkujaan haluttu oletettavasti osoittaa s-mäistä ääntämystä.
Sediljin merkitys vaihtelee. Meille tutuimmassa tapauksessa, ranskan ç-kirjaimessa, se osoittaa, että c ääntyy s:nä tilanteessa, jossa ääntämys muutoin olisi k (nimittäin a:n, o:n tai u:n edellä). Sen sijaan liettuassa sedilji-k ķ on palatalisoituneen k-äänteen merkki, ja turkissa ja romaniassa sedilji-s tarkoittaa suhu-s:ää.
Gemena-g:hen liittyvä sedilji on ulkoasultaan g:n yläpuolella oleva c:n tapainen tarke. Sen sijaan versaali-G:ssä sedilji on normaalimman näköinen: Ģ. Taustalla on se, että g:n alaulokkeen takia merkki ulottuisi kovin alas, jos siinä vielä olisi sedilji. Merkki ģ luokitellaan kuitenkin sedilji-g:ksi, koska se on Ģ:tä vastaava gemenamerkki. On vähemmän kummallista pitää yläpuolella olevaa tarketta sediljinä kuin olisi sanoa, että muutettaessa tekstiä versaaliksi sedilji-g muuttuu esimerkiksi ylävenkura-G:ksi.
Suomalaisella monikielisellä näppäimistöllä sediljin saa liitetyksi seuraavaan kirjaimeen näppäilyllä AltGr(Vaihto(´)). Tässä ”´” tarkoittaa aksenttinäppäintä, johon on kaiverrettu akuutti ´ ja gravis ` sekä tulevissa näppäimistöissä myös (niiden oikealle puolelle) sedilji ¸ ja ogonek ˛. Myös sedilji-g ģ voidaan tuottaa tällä tavoin.
Word-ohjelmassa sedilji-c:n voi kirjoittaa näppäilyllä Ctrl(,)c. Näppäimistöasettelua suunniteltaessa harkittiin myös pilkkunäppäimen käyttöä vastaavalla tavalla, mutta siihen ei kuitenkaan menty, koska pidettiin tarpeellisempana käyttää sitä puolilainausmerkkien tuottamiseen: AltGr(,) = ’ (suomen puolilainausmerkki ja heittomerkki) ja AltGr(vaihto(,)) = ‘ (englannin vasemmanpuoleinen puolilainausmerkki).