Kirjainten tarinoita, luku 3 Kirjainten A–Ö tarinoita:

Kk

Käden kuvasta syntynyt?

Kreikan kappa kehittyi seemiläisestä kaf-kirjaimesta 𐤊, jonka nimi todennäköisesti tarkoitti kämmentä ja jonka muoto muistutti ihmisen kämmentä, jossa sormet ovat levällään. Vieläkin voimme kuvitella K:n sellaiseksi, vaikka sormia näkyykin vain neljä. Se, että k-kirjain on myös suomen sanojen käsi ja kämmen alkukirjain, on tietysti pelkkää sattumaa.

Kaf-merkistä ovat kehittyneet heprean kaf כ ja arabian kaf ك.

Gemena-k syntyi keskiajalla versaali-K:sta siten, että pystyviiva piteni ja kirjaimen kokosuhteita muutettiin.

Kyrillisessä aakkostossa on kaa-kirjain, joka on k-äänteen merkki ja joka versaalina on täysin meidän K:mme näköinen. Sen sijaan gemena-kaa on pienennetyn versaalin näköinen (к) ja siis erilainen kuin gemena-k. Sitä ei pidä sekoittaa latinalaisen aakkoston harvinaiseen, grönlannissa aiemmin käytettyyn kraa-kirjaimeen ĸ.

Yleensä k-äänteen merkki

C-kirjaimen tarinassa kerrottiin k-äänteen erilaisista merkeistä ja niiden käyttöalan muuttumisesta. Latinassa K väistyi lähes kokonaan C:n tieltä, mutta palasi sitten useissa latinan tytärkielissä ja muissa kielissä k:n merkiksi. Keskeinen syy oli se, että latinan k-äänteen muuttumisen takia C-kirjain tarkoitti eri tilanteissa eri äänteitä. Siksi K otettiin käyttöön etenkin tilanteisiin, joissa C:tä ei olisi luettu k-äänteeksi.

Tämä tausta, siis K-kirjaimen äänteellisen merkityksen yksiselitteisyys useimmissa kielissä, selittää myös sen, että juuri K:sta tuli suomen kirjoitusjärjestelmässä k-äänteen merkki. Toisaalta joissakin kielissä on k-kirjaimella merkitty äänne muuttunut sen jälkeen, kun kirjoitusjärjestelmä on vakiinnutettu. Niinpä ruotsissa on tapahtunut olennaisesti saman­lai­nen muutos kuin aikoinaan latinassa: k-äänne muuttui etuvokaalin edellä affri­kaa­tak­si [ʧ]. Kirjoitusasua ei kuitenkaan ole muutettu, vaan kirjoitetaan kedja, kista, kär jne.

Monissa kielissä k-kirjain on harvinainen, vain lainasanoissa esiintyvä. Se on niissä hiukan samaan tapaan eksoottinen kuin c suomessa, joten sitä saatetaan käyttää esimerkiksi liikemerkeissä ja tuotenimissä erikoisuuden tavoittelemiseksi. Tällaista esiintyy myös Yhdysvalloissa, esimerkiksi nimissä Krispy, Krusty ja Konqueror. Toisaalta joissakin kulttuureissa K saatetaan mieltää erityisesti saksalaiseksi kirjaimeksi, myös sävyltään kielteisellä tavalla.

K ja k tuhannen merkkinä

Kirjain k tarkoittaa SI-mittayksikköjärjestelmässä yksikön tunnuksen etuliitteenä tuhat­kertais­ta. Se vastaa sanallista etuliitettä ”kilo-”. Esimerkiksi 1 km = 1 000 m eli kilometri on tuhat metriä. Taustalla on muinaiskreikan sana khílioi ’tuhat’. Hiukan epäloogisesti siis otettiin k tuhatta tarkoittamaan, vaikka kreikan sana alkaa khii-kirjaimella eikä k:n vastineella kappa-kirjaimella.

Kirjainta k on käytetty tuhatkertaisuuden tai tuhannen merkkinä yleisemminkin, vaikka tätä on pyritty tarmokkaasti vastustamaan. Jo markka-aikana monet puhuivat ”kilomarkoista” ja kirjoittivat ”kmk”. Euroaikana on vastaavasti käytetty merkintöjä ”k€” ja ”kEUR” tuhatta euroa tarkoittamaan. Sanaa ”kilo” ja lyhennettä ”k” tai ”K” käytetään jopa yleisesti luvun tuhat sijasta tai tarkoittamaan tuhatta jotakin, esimerkiksi tuhatta euroa, tuhatta volttia tai jopa tuhatta ihmistä. Tavanomaisessa arkisessa yleiskielessä hyväksyttynä voidaan pitää sanan ”kilo” merkitystä ’kilogramma’, mutta kilon (kilogramman) tunnus on silti ”kg” eikä arkikielessäkään pelkkä ”k”.

Tietotekniikassa kilo- tai k-etuliitteellä on usein merkitys ’1 024’. Tämä johtuu siitä, että 1 024 on 2:n 10:s potenssi (210). Teknisistä syistä tietokoneasioissa pyritään usein käyttämään lukuja, jotka ovat 2:n potensseja. Kymmenes potenssi sattuu olemaan sen verran lähellä tuhatta, että aikoinaan ajateltiin, että k:ta voi käyttää myös 1 024:n merkkinä. Tarkka merkitys on usein pääteltävä asiayhteydestä ja vallitsevasta käytännöstä. Kun esimerkiksi tietokoneen tiedoston koko ilmoitetaan ”kilotavuina”, lyhenne kt tai kB, tarkoitetaan ”binaarisia kiloja” eli kilotavu = 1 024 tavua. Kun taas puhutaan tiedonsiirron nopeudesta, tarkoittaa esimerkiksi ”kilobittiä sekunnissa”, lyhennettynä kb/s, tarkoitetaan ”desimaalisia kiloja” eli kilobitti = 1 000 bittiä.

Tätä sekavuutta on yritetty korjata käyttämällä ”binaarisen kilon” merkkinä versaali-K:ta, siis siten, että k = 1 000 ja K = 1 024. Tämä ei ole kuitenkaan mitenkään virallinen käytäntö eikä kovinkaan yleisesti noudatettu. Virallinen, jopa usean kansainvälisen järjestön vahvistama, on sen sijaan periaate, jonka mukaan ”binaarisen kilon” merkityksessä tulisi käyttää etuliitettä ”kibi-” ja tunnusta ”Ki”. Tällöin siis k = 1 000 ja Ki = 1 024. Tämäkään erottelu ei ole tullut yleiseen käyttöön.

K-kirjaimen muuta symbolikäyttöä

Fysiikassa K tarkoittaa kelviniä, termodynaamisen lämpötilan yksikköä. Se on saman­suurui­nen kuin celsiusaste (°C), mutta asteikon nollapiste on toinen, nimittäin absoluuttinen nollapiste −273,15 °C. Yksikön nimi johtuu englantilaisesta fyysikosta William Kelvinistä (1824–1907). Aiemmin puhuttiin kelvinasteesta ja käytettiin merkintää °K, mutta kelviniin ja K:hon siirryttiin virallisesti jo vuonna 1968. Unicode-standardissa on myös erillinen merkki kelvin (U+212A), joka saattaa olla hiukan erinäköinen kuin K, mutta se on mukana vain yhteensopivuussyistä, eikä standardi suosittele sen käyttöä.

Pelikorttien ja šakkinappuloiden merkinnöissä K tarkoittaa kuningasta. Tämä johtuu englannin sanasta king.

K-kauppojen nimessä K johtuu Kesko-nimestä, jolla alkujaan haluttiin kuvata tukkukaupan keskittämistä. Yhdysvalloissa K-kirjain oli suuren Kmart-kauppaketjun tunnus ja johtui sen perustajan sukunimestä (Kresge), mutta K-tunnuksen käyttö on vähentynyt sen jälkeen, kun Sears-yhtiö osti Kmartin.

Joissakin yhteyksissä K-kirjainta käytetään esittämään kuvaannollista kovuutta, anka­ruut­ta. Eräs jyrkkää suomalaisuuslinjaa ajanut yhdistys käytti lyhennettä K.P.T., joka ehkä oli valittu tarkoituksellisesti niin, että siinä on suomen kielen ”kovat” konsonantit (soinnittomat klusiilit). Kovuutta on saatettu tavoitella myös Klu Klux Klanin nimellä ja lyhenteellä KKK.

Suomessa esimerkiksi lyhenne K-15 tarkoittaa yleensä ’kielletty alle 15-vuotiailta’. Yhdysvalloissa taas K-12 tarkoittaa oppilaitoksia ja opetusta lastentarhasta suomalaista lukiotasoa vastaaviin kouluihin; tässä K johtuu saksalaisperäisestä sanasta kindergarten ’lastentarha’ ja 12 viittaa 12. kouluvuoteen.

K-kirjaimesta on kehitetty ympäröity K, , jota käytetään košer-ruokien eli juutalaisuuden (Mooseksen lain) puhtaussäädökset täyttävien ruokien merkkinä.