Nykyajan kielenopas, luku 7 Sananvalinta:

Yhdysverbit

Kielenhuolto on aiemmin pitänyt yhdysverbejä, kuten lähtöselvittää, enimmäkseen vältettävinä, suomen kieleen kuulumattomina. Linja on jossain määrin lieventynyt; ks. koosteen Suomen kielen normien muutoksia kohtaa Yhdysverbit, kuten ”koeajaa”.

Yhdysverbillä suppeassa merkityksessä tarkoitetaan sanaa, joka on muodostettu liittämällä verbiin määrite­osaksi jokin nomini. Esimerkiksi sana valokuvata ei ole tässä mielessä yhdys­verbi, sillä se ei ole sanojen valo ja kuvata yhdistelmä, vaan substantiivin valokuva johdos. Tällaisia johdoksia on aina pidetty moitteettomina.

Esimerkiksi lähtöselvittää on yhdysverbi eikä sitä voida pitää nykyistenkään normien mukaisena. Houkutus sen käyttöön voi olla suuri, koska se on lyhyempi kuin ilmaus tehdä lähtöselvitys. Lisäksi voisi luulla, että lähtöselvittää on johdos sanasta lähtöselvitys, mutta tällaista sanan­johtoa ei pidetä oikeana; vastakkainen johto­suhde olisi kyllä mahdollinen.

Nykyisten normien mukainen yhdysverbien käytön linja voidaan tiivistää seuraavasti:

Normit ovat kuitenkin epämääräisiä ja tulkinnan­varaisia, ja varsinkin erikois­alojen termeissä voisi yhdys­verbejä pitää paljon laajemminkin hyväksyttävinä. Kun esimerkiksi juuri­hoitaa on hyväksytty, voi kysyä, miksei voisi sanoa etä­hoitaa.

Sana huutoitku on lähinnä puhekielinen, mutta muodostus­tavaltaan moitteeton kahden substantiivin yhdistelmä. Sen sijaan huuto­itkeä on sääntöjen vastaisesti muodostettu; toisaalta sitä ei oikein voi korvata muuten kuin ilmauksella itkeä huuto­itkua.