Nykyajan kielenopas, luku 10 Lauseet ja virkkeet:

Lausetta määrittävä essiivi

Kielioppien mukaan essiiviä (na- tai nä-päätteistä sijaa) käytetään yleensä viittaamaan lauseen subjektiin tai objektiin, esimerkiksi ”Hän työskenteli opettajana” ja ”Hänet otettiin hyvin vastaan uutena tulokkaana”. Lisäksi essiiviä käytetään ajan ilmauksissa, kuten ”ensi kesänä”, ja joissakin laadun tai määrän ilmauksissa, kuten ”pituus metreinä”.

Esiintyy kuitenkin myös sellaista, että essiivissä oleva ilmaus määrittää koko lausetta. Tämä on nykyisin osittain hyväksytty sanojen seurauksena ja tuloksena osalta. Tosin ohjeet ovat viitteellisiä, eikä ole selvää, että edes seuraavan­laiset rakenteet ovat hyväksyttäviä:

Sateen seurauksena veden pinta nousi. [Aiemmin virheellisenä pidetty, koska seurauksena ei ollut veden pinta, vaan sen nouseminen.]
Ottelun tuloksena seura nousi ylempään sarjaan.[Aiemmin virheellisenä pidetty, koska tuloksena ei ollut seura eikä ylempi sarja, vaan nouseminen.]

Muissa tapauksissa ei koko lausetta määrittävä essiivi ole sääntöjen mukainen. Tämä saattaa muuttua, koska yleensä rakenteeseen ei liity epäselvyyksiä: jos sanojen merkityksestä johtuu, ettei essiivi voi määrittää subjektia eikä objektia, se määrittää koko lausetta.

Varotoimena lapset pidetään sairaasta erillään. [Ymmärrettävä, mutta virheellisenä pidetty ilmaus.]
Varmuuden vuoksi lapset pidetään sairaasta erillään. [Virheetön, mutta ei ehkä sano aivan samaa.]

Tämä opas kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Aineistoa suomen kielestä.