Pyynnön, käskyn tai kiellon esittäminen

Imperatiivimuotoisella verbillä voidaan esittää neuvo, kehotus, pyyntö tai käsky. Merkitys hahmotetaan tilanteen mukaan. Etenkin kirjoitetussa tekstissä, joka on tarkoitettu yleiseksi (ohjeeksi tms.), imperatiivi on normaali neuvomisen tms. tapa. Toisessa ääripäässä on imperatiivin käyttö suoran ja velvoittavan käskyn esittämiseen. Muutoin imperatiivin soveltuvuus vaihtelee‑

Pelkkä imperatiivi voidaan kokea sopimattomaksi tavaksi esittää kehotus tai pyyntö. Siksi käytetään usein jotakin pehmentävää ainesta, kuten liitettä ‑pa tai ‑han taikka muotoillaan lause toisin, esimerkiksi muodoltaan kysymys­lauseeksi, vaikka tarkoitetaan pyyntöä.

Kielto, jossa neuvotaan, kehotetaan, pyydetään tai käsketään olemaan tekemättä jotain, voidaan ilmaista kielto­verbin imperatiivilla älä tai älkää. Siihenkin liitetään usein jotain pehmentävää, ja kielto voidaan myös ilmaista muun­laisilla rakenteilla,.

Iso suomen kielioppi kuvailee laajasti (luvussa Imperatiivi ja muut direktiivit, § 1645–1677) erilaisia tapoja esittää ”ohjaileva lausuma, jolla käsketään, kehotetaan, pyydetään tai neuvotaan puhuteltavaa toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla”.

Jos imperatiivi ei tunnu sopivalta, saatetaan päätyä monen­laisiin epäsuorempiin ilmauksiin, jolloin lauseen merkitys voi jäädä epäselväksi. Tällaisia ongelmia voi syntyä erityisesti seuraavista:

• Liitteen ‑han käyttö kuvailevan lauseen muuttamiseksi ohjeeksi, esimerkiksi Otathan Kela-korttisi valmiiksi esille. Saatetaan ajatella, että se tekee ohjeen kohteliaammaksi, mutta ilmaisu voidaan kokea myös holhoavaksi. (Vrt. pelkän indikatiivin käyttöön, joka saattaa tarkoittaa hyvinkin velvoittavaa käskyä, esim. Hulda keittää nyt kahvia.)
• Sanan välttää käyttö. Onko esimerkiksi Vältä alkoholin käyttöä lääke­kuurin aikana käsky olla kokonaan käyttämättä alkoholia vai vain lievempi kehotus?

Täsmällisyyteen ja kohteliaisuuteen voi pyrkiä esittämällä verbillä, onko kyse pyynnöstä, toivomuksesta tai jostain muusta.

Velvoittavaksi tarkoitettu ohje on selvintä esittää imperatiivilla silloinkin, kun ohjeen esittäjällä ei ole käskyvaltaa.