Opas perustuu osittain pitkäaikaiseen tiedonkeruuseen ja miettimiseen, osittain eräisiin lyhyisiin kielenhuollon kursseihin, joita olen pitänyt ja jotka ovat pakottaneet kiteyttämään asioita. Tarkoitukseni oli alun perin saada tämä opas julkaistuksi painettuna. Kielenoppaita on kuitenkin markkinoilla paljon, mutta verkossa ei yhtään tämän laajuista. Päädyin lopulta julkistamaan oppaan verkossa (6. syyskuuta 2004). – Vuonna 2015 Kotimaisten kielten keskus julkisti verkkosivuston Kielitoimiston ohjepankki, mutta se ei ole tehnyt tätä opastani tarpeettomaksi muun muassa siksi, että se on monilta osin suppeampi aihepiiriltään.
Opas on alkujaan kirjoitettu MS Word -ohjelmalla ja sitten muunnettu HTML-muotoon mm. HTML-Kit-ohjelman avulla. Tulos ei ole kovin tyylikäs, mutta suhteellisen toimiva. Alkuperäinen ajatus paperijulkaisemisesta kuitenkin heijastuu siinä, että kokonaisuus ei ole niin ”verkkomainen” kuin se olisi, jos se olisi alun perin suunniteltu verkossa käytettäväksi.
Oppaan tulostamiseen paperille sopii ehkä parhaiten opas yhtenä HTML-dokumenttina. Tyyliohjeen (CSS-koodin) vaikutuksesta ulkoasu paperilla on osittain toinen kuin kuvaruudulla.
Oppaan kieliasu on eri vaiheissa tarkistettu Wordin oikoluvulla (kieliasun tarkistuksella) tiukimpien toiminta-asetusten mukaan. Päätin kuitenkin olla muuttamatta eräitä ilmaisuja, joita Word suositti korjattaviksi. Erityisesti jätin koko joukon mutta-sanalla alkavia virkkeitä, juurikaan-sanoja ja sellaisia taivutusmuotoja kuin ”Wordiä” (eikä ”Wordia”). Myöhemmin olen aika ajoin tarkistanut kieliasun Oikofixillä, mutta myöhemmissä muutoksissa on saattanut tulla kirjoitusvirheitä.
Oppaan nimi Nykyajan kielenopas heijastaa liittymistä kielenoppaiden vanhaan perinteeseen. Nykysuomen sanakirjan mukaan ”kielenopas” on ”aputeos, joka sisältää kielenkäyttöä koskevia ohjeita”, ja sanan ”kieliopas” sanakirja mainitsee toissijaisena rinnakkaismuotona. Uudemmassa Suomen kielen perussanakirjassa ovat osat vaihtuneet, ja tämä heijastelee paljolti sitä, että kirjojen nimissä on ”kieliopas” käynyt tavalliseksi. Muutos tuntuu tarpeettomalta, ja jos jompikumpi sanoista onnistutaan ymmärtämään väärin, niin se on varmaankin ”kieliopas”. Se nimittäin nykyisin usein tarkoittaa suppeahkoa teosta, joka esittää jonkin vieraan kielen perusteita. Esimerkiksi yhdistelmä ”matka- ja kieliopas” on matkailijoille tarkoitettu tietopaketti vieraasta maasta ja kielestä. Sehän on aika lailla eri asia kuin oikeakielisyysopas, joka on tarkoitettu lähinnä kieltä äidinkielenään puhuville – ja lähinnä kirjoittamisen avuksi.