Tällä dokumentilla on lähinnä historiallista merkitystä. Ks. huomattavasti tuoreempaa dokumenttia Internet Explorer 6:n toiminta-asetukset.
Tämä dokumentti sisältää eräitä ehdotuksia siitä, miten Internet Explorer 4.0:n (IE 4.0) asetuksia eli toiminnan säädettävissä olevia piirteitä kannattaa muuttaa. Dokumentti on tehty ajatellen suomenkielistä versiota, mutta lukija osaa toivottavasti tarvittaessa löytää englanninkielisen version vastaavat asetukset. Ohjeet koskevat ensisijaisesti Windows 95:tä, mutta suurin osa pätenee muissakin Windowseissa.
Tässä ei puututa IE 4.0:n ja Outlook Expressin käyttöön nyysien (Usenet news, "uutisryhmät") lukemisessa ja kirjoittamisessa, vaikka siinä yhteydessä asetusten muuttaminen onkin erittäin tärkeää. Aiheesta on ohjeita Nyysioppaan kohdassa Web-selainten nyysikäyttö.
Asetuksia pääsee muuttamaan valitsemalla ensin kohdan
Näytä ylärivin valikosta, jolloin avautuu alasvetovalikko.
Siitä valitaan kohta Internet-asetukset...,
jolloin avautuu erillinen ikkuna, josta asetuksia pääsee sekä
katsomaan että muuttamaan.
(Microsoftilla on erikoinen käytäntö, jonka mukaan asetuksia
pääsee muuttamaan sellaisen valinnan kautta, jonka nimi
viittaa vain asetusten näyttämiseen. Ei siis suinkaan
valinnan Muokkaa kautta kuten voisi luulla!)
Asetukset jakautuvat ryhmiin, jotka ovat ikään kuin erillisillä
"korteilla", joita voi valita käsiteltäviksi
Internet-asetukset-ikkunan yläosassa olevasta valikoista.
Seuraava esitys on kyseisen jaottelun mukainen mutta käsittelee
vain osaa asetuksista.
Huomaa, että Internet-asetukset-ikkunan oikeassa ylänurkassa olevan
kysymysmerkin (?) avulla saat jonkin verran
ohjeita eri asetusten merkityksistä: Klikkaa kysymysmerkkiä
ja sitten kohtaa, johon asetus kirjoitetaan, tai valintatekstin
edessä olevaa valinta- tai asetusnappia, niin IE näyttää pienen
keltaisen tekstilaatikon, joka kertoo asetuksen merkityksestä.
Aloitussivuksi kannattaa asettaa sellainen sivu, jolla on usein tarvittavia tietoja ja linkkejä. Sen ei suinkaan tarvitse olla oman organisaation pääsivu - eikä yleensä kannatakaan olla, koska sellainen pääsivu on tyypillisesti ulkopuolisia varten tehty esittelysivu.
Mitä enemmän Webiä käyttää, sitä aiheellisempaa on tehdä itselleen oma, omiin tarpeisiin sopiva aloitussivu. Minun aloitussivustani voi ottaa mallia.
Kotikäytössä kannattaa aloitussivuksi laittaa oman koneen paikallinen
tiedosto. Jos on tehnyt itselleen oman aloitussivun Webiin, niin sen
voi tietysti kopioida omaan koneeseensa (esim. menemällä sivulle IE:llä
ja tallentamalla tiedoston Tallenna nimellä... -toiminnon
kautta).
Paikallisen tiedoston asettaminen aloitussivuksi käy helpoimmin ja
varmimmin näin:
Valitse Tiedosto-alasvetovalikosta kohta
Avaa... ja sitten klikkaa painiketta Selaa...
ja etsi haluamasi tiedosto levyltäsi; sen sisältö tulee nyt IE:n ikkunaan,
ja sitten voit asettaa sen aloitussivuksi valinnoilla
Näytä ->
Internet-asetukset... ->
Yleiset ->
Käytä nykyistä sivua.
Kohdasta Väliaikaiset Internet-tiedostot kannattaa yleensä käydä minimoimassa niiden käyttö. Syynä on se, että niiden käyttö pikemminkin hidastaa kuin nopeuttaa asioita. (Hitaahkolla modemiyhteydellä tilanne voi joskus olla toinen.) Menettely: Valitaan Asetukset... ja sitten kohdassa Käytettävä levytila siirretään säädin ääriasentoon vasemmalle eli pienimpään mahdolliseen.
Värit ovat makuasioita.
Taustaväriä voi halutessaan muuttaa siten,
että ottaa pois rastin kohdasta
Windowsin värit, jonka jälkeen
voi klikata kohtaa, jossa näkyy taustan väri; jolloin avautuu
ikkuna, josta voi valita jonkin siinä olevan värivaihtoehdon.
Vastaavasti voi muuttaa tekstin värin.
Linkkien väreistä kannattaa huomata, että jos laittaa valinnan Valintaväri päälle, saa aikaiseksi sen, että näkyy paremmin, minkä linkin kohdalla kursori on. Tällöin nimittäin sellainen linkki näkyy poikkeavalla värillä (oletusarvoisesti punaisena).
Fontit ovat myös makuasioita. Oletusarvoa, jonka mukaan suhteellinen fontti on Times New Roman ja kiinteäleveyksinen on Courier New, ei ole mitenkään välttämätöntä muuttaa. Groteski fontti kuten Arial on monien mielestä muodikas, mutta jatkuvassa käytössä se lienee hiukan vähemmän luettava kuin Times.
Kielet-asetus on periaatteessa sitä varten, että siinä voi
määritellä käyttäjän preferenssit siltä varalta, että jokin dokumentti
on saatavissa erikielisinä versioina. Luonnollista olisi laittaa
oma äidinkieli ensimmäiseksi ja muita kieliä järjestyksessä sen mukaan,
miten eri kieliä osaa lukea. Käytännössä näillä asetuksilla on merkitystä
toistaiseksi varsin harvoin, koska vain harvat sivut ovat tarjolla
erikielisinä sillä tavoin kuin ns.
language negotiation
Muotoiluasetuksilla voi parantaa sivujen ulkoasua huomattavastikin.
Yleensä kannattaa rastia kaikki kohdat, joilla ohitetaan sivuilla itsellään
olevia asetuksia (värit, fonttityylit, fonttikoot). Syynä on se, että
useimmiten niitä käyttävät
sivujen tekijät eivät lainkaan ymmärrä, mitä tekevät.
On esimerkiksi varsin tavallista, että dokumentissä määrätään
leipätekstin fonttikoko pienemmäksi kuin normaali fonttikoko!
(Siihen tyyliin, että olennaisesti koko dokumentti on tägien
<FONT SIZE=-1> ja </FONT> välissä.)
Miellyttävä piirre näissä IE:n asetuksissa on se, että dokumentissa
määriteltyjen fonttikokojen ohittaminen ei koske
SMALL-elementtiä (jota käyttävät sivujen tekijät yleensä
tietävät, mitä tekevät, eli merkitsevät sillä sellaiset sivun osat,
jotka ovat vähemmän tärkeitä kuin sivun muu sisältö).
Eikä myöskään BIG-elementtiä.
Jos muotoiluasetusten kohtaan "Käyttäjän määrittämä tyylisivu" laittaa rastin ja ilmoittaa tiedoston, niin IE käyttää tiedostossa olevia tyylimäärittelyjä dokumentin mukana tulevien tyylimäärittelyjen lisäksi. Tyylimäärittelyillä voi vaikuttaa sivujen muotoiluun hyvinkin paljon ja yksityiskohtaisesti. Tyylimäärittelyistä löytyy tietoja mm. WDG:n Cascading Style Sheets -sivuilta. On kuitenkin syytä huomata, että ns. cascade-idean mukaisesti sivun muotoiluun vaikuttavat sekä käyttäjän että dokumentin tekijän tyylimäärittelyt. Niiden vuorovaikutus on vaikeasti ennakoitavissa ja voi tuottaa ikäviä yllätyksiä.
IE 4:ssä ei ole mitään suoraa tapaa kokonaan poistaa tyylimäärittelyjen vaikutus. WDG:ltä on kuitenkin saatavissa Disable Style Sheets WiDGet tähän tarkoitukseen.
Suojausten muuttaminen on tehty melko vaikeaksi keksiä. Jotta voisi esimerkiksi estää JavaScript-koodin tai Java-applettien suorittamisen tai tehdä sen ehdolliseksi (mikä on usein erittäin perusteltua, ks. dokumenttia Browse the Web Undercover), täytyy toimia näin:
Siellä vaihtoehdot sitten ovatkin jotenkin ymmärrettävissä,
kunhan tietää, että "aktiivinen komentosarja" on Microsoft-suomennos
sanasta "script" ja tarkoittaa käytännössä JavaScriptiä.
Kohdasta Komentosarjat voi siis toisaalta JavaScript-ohjelmien,
toisaalta Java-ohjelmien suorittamisen sallia, tehdä ehdolliseksi
tai estää kokonaan. Keskimmäinen vaihtoehto merkitsee, että IE
kunkin ohjelman osalta kysyy, salliiko käyttäjä sen suorittamisen. Tämä
on aika huono vaihtoehto muun muassa siksi, että Web-sivuilla on
paljon pieniä "komentosarjoja", eikä käyttäjä yleensä voi arvata,
mikä on hyödyllinen, mikä vaarallinen ja mikä yhdentekejä.
Voitaneen lähteä siitä, että fiksu sivuntekijä osaa itse sivulla
selväkielisesti kertoa, mitä todellista hyötyä olisi Javan tai
JavaScriptin sallimisesta; ja silloin käyttäjä voi hetkeksi käydä
muuttamassa puheena olevia asetuksia.
Yksinkertaisempaa tietysti olisi valita Suojaus-ikkunassa olevista valmiista vaihtoehdoista (Suuri, Normaali, Pieni). Tällöin jäi jää vieläkin hämärämmäksi, mitkä suojausasetukset silloin ovat voimassa. Lisäksi näyttää olevan niin, että jonkin em. vaihtoehdon valitseminen palauttaa "Omat asetukset" alkuarvoihinsa eli poistaa sen, mitä käyttäjä oli sinne laittanut!
Jos kone on lähiverkossa, valitaan tietenkin kohta
Muodosta Internet-yhteys lähiverkon kautta.
Modemiyhteyksiä käytettäessä on yleensä selvintä menetellä niin,
että yhteys luodaan erikseen IE:n ulkopuolella.
Toisaalta kannattaa käynnistää IE ennen soittamista muun muassa siksi,
että muutama penni säästyy. Tätä varten ja muutoinkin on järkevää
asettaa aloitussivuksi sopiva oman
koneen paikallinen tiedosto, jolloin IE käynnistyy ongelmitta silloinkin,
kun ei ole mitään verkkoyhteyttä.
Välityspalvelimeksi (proxy) kannattaa yleensä asettaa oman yhteydentarjoajan suosittama palvelin, jos sellainen on olemassa. Yritä löytää yhteydentarjoajasi aiheesta antamat ohjeet. Yleensä kannattaa rastia kohta Älä käytä välityspalvelinta paikallisille osoitteille (intranet) eli estetään tarpeeton välityspalvelimen käyttö silloin, kun haettava sivu on oman paikallisverkon alueella. Yleensä välityspalvelimen käyttö muille osoitteille kannattaa. Jos kuitenkin välityspalvelimen toiminnassa on tilapäisiä ongelmia, kannattaa siksi aikaa ottaa pois ruksi kohdasta Muodosta yhteys välityspalvelimen kautta. Huom.: Muun välityspalvelimen kuin oman yhteydentarjoajan suosittaman käyttö saattaa estää pääsyn joillekin sivuille, koska joidenkin maksullisten sivujen käyttöoikeuden tarkistus perustuu domain-osoitteeseen.
Suurin osa asetuksista on heitetty kohtaan Lisäasetukset. Niistä saa ?:llä lisätietoja, jotka ovat aika hämäriä. Seuraavassa suosituksia näistä asetuksista:
ei Näytä tervetulosanoma jokaisen kirjautumisen yhteydessä. Ihan tarpeeton.
ei Poista komentosarjojen virheenkorjaus käytöstä. Poistaa sivuilla olevista skripteistä mahdollisesti tulevat virheilmoitukset, jotka kertovat millä rivillä ja mikä virhe tapahtui ja kysyy, halutaanko sivulla olevien skriptien suoritusta jatkaa.
ei Näytä kanavat koko näytön kokoisessa ikkunassa. Ei kuulosta järkevältä (kuten ei koko kanavaideakaan).
ei Käynnistä selain aina koko näytön kokoisena. Selaimen saa koko näytön kokoiseksi aina tarvittaessa yhdellä klikkauksella.
ei Käytä automaattista täydentämistä. Yleensä häiritsee enemmän kuin auttaa, koska IE ei vielä osaa lukea ajatuksia eli sitä, minkä URLin käyttäjä todella haluaa kirjoittaa.
ei Näytä helpot URL-osoitteet. Tämä vaikuttaa siihen, millaisena tilarivillä näkyy se osoite, johon dokumentissa oleva linkki viittaa, kun kursori on linkin kohdalla. "Helpot" osoitteet eivät ole URLeja lainkaan, ja ne ovat pitempiä kuin URLit eli eivät mahdu yhtä hyvin siihen pienehköön tilaan, joka tilarivillä on käytössä.
joo Tasainen vieritys. Vaikuttaa ruudun vieritysnopeuteen silloin, kun vieritetään nuolinäppäimillä (nuoli ylös ja nuoli alas). Kun tämä on asetettuna, vieritys tapahtuu pehmeästi (smooth scrolling), jolloin pystyy jotenkuten lukemaan ohikiitävät otsikot, mutta samalla tietysti hitaammin.
? Korosta linkki napsautettaessa. Tämä asetus ei tunnu vaikuttavan mihinkään.
? Ota käyttöön sivusiirtymät. Tämä asetus ei tunnu vaikuttavan mihinkään.
joo Selaa uudessa ikkunassa. Tässä on käännösvirhe: englanniksi teksti on "browse in a new process". Tämä merkitsee, että vaikka selain kaatuu, se ei välttämättä kaada koko exploreria, jolloin mm. tehtäväpalkki ja kellon vieressä olevat pikkukuvakkeet häviävät. Asetus kuulemma todellakin jossakin määrin auttaa, kun IE kaatuu.
ei Ota käyttöön sivujen löytymisten laskenta. Ei kuulosta järkevältä asetukselta.
ei Salli ajoitettujen tilausten päivittäminen. Tämä sallisi push-kanavien sisällön latautumisen automaattisesti valittuna aikana, jolloin ne voi lukuhetkellä lukea offline-tilassa. Jokseenkin turha asetus, varsinkin kiinteällä yhteydellä. Ajoitus tapahtuu silloin, kun painat "Add active channel" -painiketta jossakin tyrkkymediasivulla.
Valinta Alleviivaa linkit. Tämä on osittain makuasia, osittain riippuvainen siitä, onko käytössä värinäyttö (jolloin värejä voi käyttää linkkien erottamiseen muusta tekstistä) ja onko dokumentissa määriteltyjen värien käyttö estetty (jolloin ne eivät pääse sotkemaan linkkien esitys). Monien tottumuksia vastaa Aina. Mutta etenkin kun haluaa lukea rauhassa jotakin dokumenttia, jossa on paljon linkkejä, voi asetus Valinta auttaa: silloin linkki näkyy alleviivattuna vain, kun kursori on sen kohdalla. Jos haluaa, että linkit erottuvat vain värinsä perusteella, voi laittaa asetukseksi Ei koskaan. Ks. myös linkkivärien asetuksia. ("Avaamattoman" linkin väri on on oletusarvoisesti kirkkaansininen. Esim. värivalikoimassa sen oikealla puolella oleva tummemman sininen voi olla rauhallisempi ja silmälle miellyttävämpi.)
Asetus käytä http1.1 protokollaa välityspalvelimien kautta
pitäisi periaatteessa valita sen mukaan, tukeeko käyttämäsi
välityspalvelin (proxy server)
HTTP-protokollan
versiota 1.1.
Jos et tiedä asiaa, on ehkä varmempi valita niin, että tässä kohdassa
ei ole
ruksia, koska kuulemma on tapauksia, joissa HTTP 1.0:aa käyttävä välityspalvelin
ei ole pitänyt HTTP 1.1:tä käyttävästä selaimesta.
Asetus käytä http1.1 protokollaa koskee sellaisia yhteyksiä,
jotka eivät mene välityspalvelimen kautta.
Tämä on parasta olla asetettuna, koska siitä voi olla tehokkuusetua.
Jos huomaat, että yrityksissä viitata johonkin Web-palvelimeen on pysyvästi ongelmia,
voit kokeilla, auttaisiko ruksin ottaminen pois tästä kohdasta.
Ns. multimedia-asetukset riippuvat tietysti ensinnäkin siitä, mitä
on käytettävissä. Jos koneessa ei ole äänikorttia, on tietysti parasta,
että asetus Toista äänet ei ole päällä (jolloin IE yritä
toistaa ääniä, mistä voisi tulla virhetilanne).
Asetus Näytä kuvat on usein järkevää panna pois päältä
varsinkin modemikäytössä. Animaatiot, videot ja äänet ehkä joka
tapauksessa. On parempi voida itse valita, mitä katselee ja kuuntelee,
sillä niin suuri osa noista "multimediajutuista" Web-sivuilla on
pelkkää pelleilyä.
Hyvin tehdyllä kuvitetulla Web-sivuilla kuviin on liitetty
ALT-tekstit (ja mahdollisesti myös TITLE-tekstit),
joiden perusteella voit päättää, käsketkö IE:tä lataamaan ja näyttämään
kuvan. Tämä tehdään viemällä kursori kuvan tilalla näkyvän laatikon
alueella, painamalla hiiren oikeanpuoleinen nappi alas ja valitsemalla
vaihtoehto Näytä kuva.
Muista asetuksista mainitaan tässä vain Työkalurivi-asetusten Näytä Fontti-painike. Se kannattaa asettaa, koska silloin voi helposti "lennosta", Fontit-painikkeella, muuttaa dokumentin esityksen fonttikokoa.
Webissä perusajatuksena on, että Web-palvelin lähettää selaimelle
paitsi tämän pyytämän tiedoston myös tiedon sen
mediatyypistä,
joka voi olla esimerkiksi
text/plain ("raaka" tekstitiedosto) tai
image/gif (Gif-muodossa esitetty grafiikka) tai
application/vnd.ms-excel (Excel-dokumentti).
Selaimen tulisi sitten käsitellä tiedosto jollakin tavalla, joka sopii
kyseiselle mediatyypille, usein siten, että selain käynnistää sopivan
ohjelman ja antaa tiedoston sen esitettäväksi.
Luonnollisestikin käsittelytavan tulisi olla käyttäjän määrättävissä
ja muutettavissa.
Käytännössä Web-palvelin tavallisimmin ilmoittaa mediatyypin siten, että
se käyttää yksinkertaista taulukkoa, joka liittää tiedostoon mediatyypin
tiedoston nimen loppuosan (tiedoston tyyppimerkinnän,
Windows-käsitteistössä tunnisteen)
perusteella.
Esim. TKK:n Web-palvelin
käyttää taulukkoa,
jonka perusteella palvelin ilmoittaa mediatyypiksi
application/msword, jos tiedoston nimi loppuu
merkkeihin .doc.
On kuitenkin huomattava, että periaatteessa tiedoston nimen loppuosalla
ei pitäisi olla selaimelle mitään merkitystä vaan sen
tulisi käyttää palvelimen ilmoittamaa mediatyyppiä.
Todellisuudessa
IE toimii monilta osin virheellisesti mediatyyppien
suhteen.
Jos saa palvelimelta esimerkiksi tiedoston, jonka nimi on
FOO.DOC, se valitsee käsittelytavan sen perusteella,
mitä Windowsin määrittelyissä on asetettu DOC-tiedostojen
käsittelytavaksi. Käsittelytapaa ei ylipäänsä
voi kertoa IE:lle mediatyyppikohtaisesti.
Aiheesta kertoo tarkemmin Microsoftin
MIME Type Detection in Internet Explorer.
Tietysti asiat ovat
käytännössä hoidettavissa kohtuullisesti niin kauan, kuin
tiedostojen nimien loppuosat ja mediatyypit vastaavat toisiaan
tavalla, joka muistuttaa Windowsissa tavallisia käytäntöjä.
Kun IE saa tiedoston, jonka nimen loppuosa (tunniste) ei ole mikään kyseisessä Windows-installaatiossa määritelty, se käynnistää dialogin, joka tarjoaa kaksi vaihtoehtoa:
Jos valitaan ensimmäinen vaihtoehto, avautuu ikkuna, jossa käyttäjä
voi kertoa tunnistetta vastaavan tiedostojen kuvauksen ja valita
ohjelman, jota halutaan käyttää. Näin määrättävä yhteys tunnisteen
ja ohjelman välille muodostuu itse asiassa osaksi Windowsin (ei vain IE:n)
asetuksia. Kyse ei ole tiedostokohtaisesta asetuksesta, vaan se koskee
kaikkia tiedostoja, joilla on kyseinen tunniste.
Ikkunassa valittavissa oleva asetus
Käytä aina tätä ohjelmaa tämän tiedoston avaamiseen
on tässä mielessä harhaanjohtava. Lisäksi mainittu yhteys tunnisteen ja
ohjelman välille syntyy joka tapauksessa. Jos tuo asetus jätetään pois
päältä, niin jatkossa IE käsittelee tiedostot, joilla on kyseinen tunniste,
samanlaisen dialogin kautta eikä suoraan avaamalla ne annetulla ohjelmalla;
mutta jos käyttäjä siinä dialogissa valitsee avaamisvaihtoehdon, IE
automaattisesti käyttää aiemmin ilmoitettua ohjelmaa.
Niinpä jos halutaan myöhemmin muuttaa tunnisteiden ja ohjelmien vastaavuutta, se hoidetaan Windowsin tasolla, ei IE:ssä. (Tällainen tarve syntyy esimerkiksi silloin, kun on hankittu uusi ohjelma, joka sopii paremmin tietyntyyppisten tiedostojen käsittelyyn kuin se, joka on alun perin liitetty määrättyyn tunnisteeseen.) Ja tämähän tehdään Windows 95:ssä näin:
Viimeisimmän päivityksen ajankohta: 2000-08-02. Teknisiä korjauksia viimeksi 2007-11-02.
Jukka Korpela