Elintarvikkeiden ravintosisältö (ravintotekijöiden määrät) ilmoitetaan yleensä sataa grammaa kohti, esimerkiksi ”rautaa 1,3 mg 100 g:ssa” tai ”rautaa 1,3 mg per 100 g”. Jakoviivaa ”/” ei pidä käyttää, koska esimerkiksi ”1,3 mg/100 g” sisältäisi johdannaisyksikön, jossa jaettavana on mg ja jakajana 100 g, eikä jakaja saa sisältää lukua mittayksiköissä. Korrekti ilmaus olisi 13 mg/kg, mutta sellaista harvoin käytetään; muodollisesti oikein, mutta ei suositeltava olisi 1,3 mg/hg (milligrammaa hehtogrammassa). Kilogramma on epähavainnollisen suuri yksikkö puhuttaessa esimerkiksi päivittäin nautittavasta ruoka-aineen määrästä.
Ravintotekijän määrä ilmoitetaan yleensä kilogramman kerrannaisina kuten grammoina, milligrammoina tai mikrogrammoina. Joidenkin vitamiinien määrät saatetaan kuitenkin ilmoittaa käyttäen kansainvälistä yksikköä (international unit), tunnus ky tai IU. Tällainen yksikkö kuvaa biologista vaikutusta, ja se lasketaan vitamiinin eri muotojen osuuksista käyttäen kertoimia, jotka ottavat huomioon niiden vaikutusten erot. Uudempi tapa on niin sanottujen ekvivalenttien käyttö. Siinäkin käytetään eri muodoille kertoimia, mutta tulos ilmoitetaan käyttäen massan yksiköitä, esimerkiksi ”A-vitamiinia (RAE) 275 μg”, missä ”RAE” tarkoittaa retinoliekvivalenttia, eli A-vitamiinin eri muotoja on tuotteessa yhteensä määrä, jonka vitamiinivaikutus on arvioitu samaksi kuin 275 μg:lla retinolia.
Ruoka-aineen energiasisältö ilmoitetaan käyttäen energian yksiköitä, käytännössä lähinnä kilojoulea (kJ), megajoulea (MJ) ja kilokaloria (kcal). Tällöin käytetään usein sentapaista ilmausta kuin 1 530 kJ / 361 kcal (100 g:ssa tuotetta). Tämä on periaatteellisesti väärin, koska ”/” on jakolaskun merkki. Sopiva symboli olisi likimääräisen yhtäsuuruuden merkki: 1 530 kJ ≈ 361 kcal.