"Sain tiedoston, jonka nimi loppuu .xyz; mitähän se sisältää?"

Usein ihmiset kyselevät, mitä mahtaa olla heidän jostakin löytämässään tai saamassaan tiedostossa, millä ohjelmalla sitä voi katsella tai muuten käsitellä jne. Ja usein ainoa tieto, joka annetaan, on "tiedoston tyyppi" eli tiedoston nimen loppuosa, tyyliin .abc, missä abc:n tilalla on jokin tavallisesti kolmimerkkinen kirjainjono. Oikea ensivastaus on ehdottomasti: älä avaa sitä ollenkaan.

Vastoin tavallista harhaluuloa tiedoston nimen loppuosalla ei ole mitään yleisesti määriteltyä merkitystä. Joissakin järjestelmissä on asiaa koskevia käytäntöjä, ja esim. Windowsissa nimen pääte saattaa määrätä sen, millaisena tiedostona eri ohjelmat (oletusarvoisesti ainakin) tiedostoa pitävät. Esim. .doc-loppuinen tiedostonnimi tarkoittaa Windowsissa yleensä MS Word -muotoista dokumenttia; sen sijaan esim. Unixissa .doc-lopulla ei ole mitään erityistä merkitystä. Vepissä (World Wide Web) on loppuosalla epäsuorasti merkitystä sikäli, että hyvin usein veppipalvelin valitsee tiedoston nimen loppuosan mukaan, minkä ns. Content-Type-otsakkeen palvelin lähettää eli mitä ns. mediatyyppiä se väittää datan olevan. Oikein toimiva veppiselain sitten tottelee tätä; väärin toimivat IE-selaimet taas kulkevat omia polkujaan, ks. dokumenttia IE:n asetuksista. Mutta joka tapauksessa tiedoston nimen loppuosan ja datan tyypin välinen yhteys riippuu ohjelmasta (palvelimesta, selaimesta, käyttöjärjestelmästä) ja on yleensä muutettavissa (konfiguroitavissa) ja siksi usein muuten aivan samanlaisissakin järjestelmissä osittain erilainen.

Jos kuitenkin ruvetaan arvailemaan, niin seuraavista tietolähteistä voi olla apua - kunhan muistaa, että ne ovat vain joidenkin ihmisten tekemiä koosteita yleisistä käytännöistä (tai vähemmän yleisistä) sen suhteen, mitä datatyyppiä tai jotain muuta erilaiset tiedostonnimen loppuosat (.a, .aam, .aas jne.) tarkoittavat.

• Whatis.comissa oleva dokumentti File formats ("Every file format in the world") on laaja taulukkomainen luettelo
• Webopedia sisältää runsaasti lyhyitä selityksiä luettelomuodossa: Data Formats and Their File Extensions.
• Filext.com kuvaa lyhyesti isohkon joukon päätteitä ja tarkemmin osan niistä
• Myfileformats.com sisältää lähinnä linkkejä eri formaattien yksityiskohtaisiin kuvauksiin.
• Wotsit.org on toinen samantapainen sivusto; kuvaukset siellä ovat etupäässä zipatussa muodossa.
• Data Formats and Their Sugggested File Extensions sisältää tiiviin luettelon
• 3315 Extensions de fichiers sisältää laajan luettelon, jossa on lyhyet ranskankieliset selitykset
• Suomeksi on olemassa Kauko Huotarin laatima Pieni luettelo tiedostotarkenteita.

Jos meiliviesti ("sähköposti") sisältää muuta kuin pelkkää tekstiä ja jos viesti on lähetetty teknisesti oikein, se on ns. multipart-viesti, jossa kunkin osan otsakkeissa (headers) on tieto mediatyypistä (Mime-tyypistä), esim. application/vnd.ms-powerpoint Sekin on tietysti vain se, mitä lähettäjä (tai hänen ohjelmansa) väittää sisällön muodoltaan olevan. Se on kuitenkin periaattessa oikeampi lähtökohta selvittelylle kuin tiedoston nimen loppuosa kuten .ppt.

Joka tapauksessa esimerkiksi meilitse saamasi, vepistä imuroimasi tai levykkeeltä tai kovalevyltä löytämäsi tiedosto, joka kaikkien edellä mainittujen tietolähteiden mukaan on vaikkapa PowerPoint-esitys, voi silti olla esimerkiksi virus, joka tyhjentää kovalevysi. Ei pidä tuijottaa niihin "loppuihin". Katso esim. Digitodayn artikkelia Viruskirjoittajat temppuilevat Outlookin tiedostopäätteillä. Kannattaa katsoa, mitä availee ja millä. Erityisesti ei Windows-käyttäjän pidä "klikata auki" tiedostoa vaan käynnistää sopiva ohjelma ja sitten sen Open-toiminnolla avata tiedosto.

Jos olet jostakin saanut tiedoston, josta et tiedä, mitä muotoa se on, niin on syytä olla hyvin varovainen. Se voi sisältää ihan mitä vain siitä riippumatta, mikä sen nimen loppuosa on. Näin etenkin silloin, kun se on tuntemattomasta lähteestä, mutta paras ystäväsikin voi tietämättään lähettää sinulle tuho-ohjelman ".doc-tiedostona". Lisää tietoturvasta yleistajuisesti: IETF:n User's Security Handbook (RFC 2054), suomennettuna nimellä Tietokoneen käyttäjän turvaopas, ja uudempi Tieken opas Tietoturvaa peruskäyttäjälle.