Seuraava taulukko esittää tiiviissä muodossa maailmankaudet nykyajasta taaksepäin kambrikauteen asti. Taulukossa ilmoitetaan kunkin kauden alkamishetki miljoonina vuosina nykyhetkestä sekä lyhyesti mainitaan yksi kullekin kaudelle ominainen ilmiö.
| Maailmankausi | Kausi | Alkoi | Tapahtumia |
|---|---|---|---|
| kenotsooinen | kvartääri(kausi) | 1,81 | ihmisen suku (Homo) syntyy |
| neogeeni | 23,8 | ruohovartiset kasvit yleistyvät | |
| paleogeeni | 65,5 | ”nisäkkäiden aika” alkaa | |
| mesotsooinen | liitukausi | 142,0 | kausi päättyy dinosaurusten sukupuuttoon |
| jurakausi | 205,1 | ”käpypalmujen kausi” | |
| triaskausi | 250 | dinosaurusten edeltäjät tekodontit syntyvät | |
| paleotsooinen | permikausi | 292 | lieko- ja kortekasvien asema heikkenee |
| (kivi)hiilikausi | 354 | sammakkoeläimet monimuotoisia | |
| devonikausi | 417 | ”kalojen valtakausi” | |
| siluurikausi | 440 | elämä leviää maalle (maakasveja) | |
| ordoviikkikausi | 495 | ensimmäiset kalat syntyvät | |
| kambrikausi | 545 | elämä meressä monimuotoistui |
Jos edellä olevan taulukon esityksessä rivit ovat erikorkuisia, niin korkeudet vastaavat kausien kestoa, paitsi kenotsooisen maailmankauden osalta.
Geologinen maailmankausi eli eera tarkoittaa hyvin pitkää ajanjaksoa, jollaisiin maapallon historia on jaettu. Kukin maailmankausi on jaettu muutamaan osaan, joista käytetään nimitystä kausi eli periodi. Jako on ihmisen tekemä luokitus, mutta se on pyritty tekemään sellaiseksi, että se auttaa kuvaamaan geologisia ja biologisia tapahtumia ja vaiheita.
Jakamisen ja nimeämisen perusteena on muun muassa se, millaisia fossiileja eriaikaisista kerrostumista on löydetty. Moni kausien vaihteita vastaa suuri mullistus eliökunnassa: joukkotuho ja se, että jäljelle jääneistä kehittyy uusia muotoja täyttämään tuhoutuneiden jättämän tilan. Muutoinkin geokronologia eli geologisten ajanjaksojen tutkimus liittyy keskeisesti elämän historian tutkimukseen, paleontologiaan. Nimityksen ”geologinen kausi” asemesta käytetäänkin joskus nimitystä ”paleontologinen kausi” silloin, kun tarkastelukulma on ennen muuta biologinen eikä geologinen.
Yleistajuisissa esityksissä puhutaan yleensä vain maailmankausista ja kausista, mutta tieteellisissä esityksissä käytetään myös niitä suurempia ja niitä pienempiä ajanjaksojen nimityksiä. Ne voidaan ryhmittää seuraavasti (sulkeissa englanninkieliset nimitykset):
Usein sanaa ”kausi” käytetään myös yleisemmässä merkityksessä tarkoittamaan geologista ajanjaksoa yleensä, siis mitä tahansa edellä esitetyistä luokista tai muutakin ajanjaksoa. Tästä voi syntyä sekaannuksia silloin, kun tarvitaan sanaa ”kausi” edellä mainitussa mielessä. Ellei haluta käyttää nimityksiä ”eoni”, ”maailmankausi”, ”eoni” ja ”epookki”, niin neutraali ”aika” olisi siis parempi kuin sanan ”kausi” käyttö, siis esim. ”mesotsooinen aika” olisi parempi kuin ”mesotsooinen kausi”.
Kuten edellä mainittiin, kaudet jaetaan edelleen pienempiin yksiköihin, joista käytetään nimitystä epookki. Useimpien kausien epookkien nimet muodostetaan etuliitteillä ylä- ja ala- ja mahdollisesti keski-, esimerkiksi yläjura, keskijura ja alajura. Huomaa, että tällöin jää loppuosa ”-kausi” pois. Myös etuliitteitä myöhäis- ja varhais- käytetään. Myöhempää ajanjaksoa sanotaan ylemmäksi siksi, että myöhemmän kauden kerrostumat ovat ylempänä eli lähempänä maanpintaa, elleivät maan poimuttumiset yms. ole muuttaneet järjestystä.
Kuitenkin neogeenin ja paleogeenin osilla on omat nimityksensä seuraavasti:
| Kausi | Epookki | Alkoi | Tapahtumia ihmisen kehityksen kannalta |
|---|---|---|---|
| kvartääri | holoseeni | 0,01 | jääkauden jälkeinen aika |
| pleistoseeni | 1,81 | ihmisen suku (Homo) syntyy | |
| neogeeni | plioseeni | 5,32 | ihmisen heimo (Hominidae) syntyy |
| mioseeni | 23,8 | isot apinat (engl. apes) syntyvät | |
| paleogeeni | oligoseeni | 33,7 | ensimmäiset apinat syntyvät |
| eoseeni | 55,0 | nisäkkäät monimuotoistuvat | |
| paleoseeni | 65,5 | pienet jyrsijämäiset nisäkkäät yleisiä |
Jos edellä olevan taulukon esityksessä rivit ovat erikorkuisia, niin korkeudet vastaavat kausien kestoa, paitsi holoseenin, pleistoseenin ja plioseenin osalta. Korkeudet eivät luonnollisestikaan ole samassa mittakaavassa kuin aiemmassa taulukossa.
Aikaisemmin käytettiin nimitystä ”tertiäärikausi”, joka vastaa nykyisen jaotuksen mukaisia neogeenia ja paleogeenia yhdessä.
Kvartäärikauden viimeistä noin 10 000 vuotta kutsutaan siis nimellä ”holoseeni”. Se kattaa suunnilleen viimeisimmän jääkauden (oikeastaan: viimeisimmän jäätiköitymisen) jälkeisen ajan. Joissakin esityksissä sitä pidetään pleistoseenin osana.
Tässä dokumentissa on ilmoitettu ajanjaksojen alkamisajat edellä mainitun ICS:n dokumentin mukaan. Eri esityksissä on jossain määrin eroja sen suhteen, milloin minkin ajanjakson katsotaan alkaneen. Melko huomattavaa vaihtelua on esimerkiksi jurakauden alkamishetkessä: edellä mainitun sivun Evoluution aikaskaala mainitun lähteen mukaan 213, esimerkiksi Suomalaisen tietosanakirjan (s.v. geologinen aikataulu) mukaan 195 miljoonaa vuotta sitten.
Tein tämän sivun lähinnä kokeillakseni, miten tyylisäännöstöillä (CSS) voi tehdä taulukon esityksen sellaiseksi, että rivien korkeus havainnollistaa jotakin taulukossa esitettyä tietoa. Samalla tästä tuli yhdenlainen kooste geologisia kausia koskevasta perustiedosta.