Esperanto on vuonna 1887 julkistettu kansainvälinen apukieli (keinotekoinen kieli) ja tällaisista kielistä ehdottomasti laajimman suosion saanut. Kieltä hyvin osaavia arvioidaan olevan noin miljoona. Esperanton kehittäjä L. L. Zamenhof oli puolalainen ja käytti osittain puolan kirjoitusjärjestelmää pohjana.
Esperantossa käytetään lyhyysmerkkiä u:n päällä, ŭ, osoittamaan, että u muodostaa diftongin edeltävän vokaalin kanssa, ja sirkumfleksia eräiden konsonanttien päällä: ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ. Koska nämä merkit ovat muutoin käytössä vain harvoissa kielissä jos lainkaan, niiden käyttö on ollut teknisesti hankalaa. Niinpä on yleisesti käytetty tarkkeen sijasta kirjaimen jälkeen kirjoitettavaa h:ta, x:ää tai heittomerkkiä (esim. ĉ:n tilalla ch, cx tai c’).