Esimerkiksi nopeuden yksikkö on metriä sekunnissa (m/s), jolla ei ole omaa nimeä, ei myöskään kiihtyvyyden yksiköllä (m/s²). Joskus käytetty nimitys "sekuntimetri" on virheellinen ja erittäin epälooginen. Toisaalta voiman yksiköllä, joka on monimutkaisempi johdettu yksikkö kg m/s², on oma nimi ja lyhenne: newton (N). Mitään yleistä järjestelmällisyyttä ei ole siinä, millä yksiköillä on oma nimi.
Arkielämässä luonnontieteen ja tekniikan ulkopuolella, tavallisimmin tarvittavat erikseen nimetyt johdannaisyksiköt ovat:
| suure | yksikkö | tunnus | merkitys |
|---|---|---|---|
| taajuus | hertsi | Hz | 1/s |
| voima | newton | N | kg ⋅ m/s² |
| paine | pascal | Pa | N/m² |
| energia | joule | J | N ⋅ m |
| teho | watti | W | J/s |
| jännite | voltti | V | W/A |
| vastus | ohmi | Ω | V/A |
Vastuksesta käytetään myös resistanssi-nimitystä, ja tämä on mm. SI-oppaan mukaan suureen ensisijainen nimitys. Monien sähköalan asiantuntijoiden mielestä vastus-sana tulisi varata vain laitetta tarkoittamaan. Käytännössä sekaannusten vaaraa ei juuri ole.
Kun yksikkö on muiden yksikköjen tulo, sen symboli muodostetaan kirjoittamalla kyseisten yksikköjen symbolit peräkkäin mutta erotettuna välilyönneillä tai pisteoperaattorilla (dot operator, ks. dokumenttia Characters in SI notations), jonka ympärillä on välilyönnit, siis esimerkiksi kg m tai kg ⋅ m.
Mainitusta säännöstä poiketaan yleensä mm. sellaisissa ilmaisuissa kuin kilowattituntia tarkoittava kWh, joka oikeastaan pitäisi kirjoittaa kW ⋅ h tai kW h. Tässä tapauksessa ilmaisu on niin tuttu, että epäselvyyttä ei syntyne. Eri asia sitten on, että koko yksikkö olisi järkevää korvata joulen kerrannaisilla.
Johdetut yksiköt muodostetaan perusyksiköistä eikä niiden kerrannaisista. Tästä käytetään ilmaisua koherentit yksiköt. Tällöin siis ei tarvita minkäänlaisia kertoimia, kun ilmaistaan yksiköiden suhteita toisiinsa. Esimerkiksi nopeuden yksikkö km/h ei ole koherentti. Sehän on muodostettu kahdesta johdetusta yksiköstä km (= 1 000 m) ja h (= 3 600 s). Se ei kuulukaan SI-järjestelmään, vaikka sen käyttö SI-järjestelmän yhteydessä on sallittua. Ilmaisu km/s (kilometriä sekunnissa) sen sijaan kuuluu SI-järjestelmään, tulkittuna siten, että se on nopeuden yksikön m/s kerrannainen.
Koherenttisuudesta johtuu, että johdettu yksikkö saattaa olla suuruudeltaan sellainen, että useimmissa käytännön tilanteissa tarvitaan etuliitteitä. Esimerkiksi metri, kilogramma ja sekunti sopivat monien asioiden ilmaisemiseen ilman etuliitteitä, mutta niistä järjestelmällisesti johdettu voiman yksikkö newton (N = kg m/s², siis voima, joka antaa 1 kg:n massalle kiihtyvyyden 1 m/s²) on paljon pienempi kuin useimmat arkielämässä esiintyvät voimat. Vielä selvempi esimerkki on paineen yksikkö pascal (Pa = N/m², siis paine, jossa 1 neliömetrin alaan vaikuttaa 1 newtonin voima) edustaa hyvin pientä painetta, joten käytännössä käytetään esimerkiksi kilopascalia (kPa) tai megapascalia (MPa). Myös työn ja energian yksikkö joule (J = N m, siis työ, jonka 1 newtonin voima tekee 1 metrin matkalla) on sellaisenaan pieni käytännön tarpeisiin, ja siksi esimerkiksi ruoka-annoksen energiasisältö ilmaistaan kilojouleina (kJ) tai megajouleina (MJ).
Kulmien ja avaruuskulmien esittämiseen käytetyt radiaani (rad) ja steradiaani (sr) luokiteltiin aiemmin "täydennysyksiköiksi" mutta nykyisin johdetuiksi yksiköiksi (CGPM:n päätös v. 1995). Ne ovat erikoisasemassa, koska esimerkiksi radiaani on oikeastaan kahden pituuden (ympyränkaaren ja ympyränsäteen) suhde ja sellaisena paljas luku, mutta sitä toisaalta käsitellään yksikkönä. Muodollisesti radiaani määritellään yksikön m/m erityisnimeksi ja steradiaani yksikön m²/m² erityisnimeksi. Käytännössä radiaani on sellainen kulma, jota vastaava osa ympyrän kaaresta on samanpituinen kuin ympyrän säde. Steradiaani on vastaavasti sellainen avaruuskulma, että sen leikkaama osa pallon pinnasta on yhtä suuri kuin säteen neliö.