Jaksollinen ilmiö on sellainen, jossa sama tilanne toistuu aina tietyn ajan kuluttua. Kyseistä aikaa sanotaan ilmiön jaksonajaksi. Jaksollisen ilmiön taajuus (vanha nimitys: jaksoluku) eli frekvenssi on yksi jaettuna ilmiön jaksonajalla; sen voidaan sanoa olevan myös jaksojen määrä jaettuna ajalla. Sen samakantainen SI-yksikkö on täten yksi sekunnissa eli käänteissekunti (1/s), mutta sille on annettu erityisnimi.
| Nimi | hertsi |
| Englanniksi | hertz |
| Tunnus | Hz |
| Määritelmä | 1/s = s⁻¹ |
| Asema | samakantainen SI-yksikkö |
| Kerrannaisia | kilohertsi (kHz), megahertsi (MHz), gigahertsi (GHz), terahertsi (THz), petahertsi (PHz), eksahertsi (EHz) |
| Esimerkki | Verkkovirran taajuus on Suomessa 50 Hz (hertsiä). |
Hertsiä käytetään lähinnä puhuttaessa sähköstä (vaihtovirrasta) ja sähkömagneettisesta aaltoliikkeestä kuten radioaalloista.
Käytännössä taajuuden käsitettä käytetään myös puhuttaessa ilmiöistä, jotka eivät toistu määrävälein, vaan epäsäännöllisin välein, jolloin taajuus määräytyy välin keskimääräisen keston mukaan. Esimerkiksi sydämen syketaajuus (lyöntitiheys) ilmaistaan yleensä sanomalla lyöntien määrä minuuttia kohti; Kielitoimiston sanakirjan kuvaus taajuus-sanasta esittää esimerkin ”Sydämen syketaajuus oli 60/min.” Oikeampi ilmaus olisi ”60 minuutissa”, mutta yleensä ilmoitetaan luku sellaisenaan (”syke oli 60”).