Pituus

Pituudesta käytetään myös nimityksiä leveys, korkeus, syvyys ja etäisyys, kun puhutaan kappaleen tai muun kohteen avaruudellisista ulottuvuuksista taikka välimatkasta.

Joissakin yhteyksissä, kuten käytettyjen autojen kaupassa, käytetään ilmausta ”tkm”, jolla tarkoitetaan tuhatta kilometriä. Se on siis samansuuruinen kuin SI-yksikkö megametri (Mm), jota käytetään vain harvoin. SI-järjestelmän periaatteiden mukaan ”tkm” tarkoittaisi tonni­kilo­metriä, ja tätä sanaa käytetään eri yhteyksissä kuvaamaan kuljetussuoritetta (kul­je­tet­tu­jen tavaroiden massan ja kuljetusmatkan tulo) tai kuljetus­kapasiteettia tai liiken­nöinti­määrää (ajoneuvojen massa kertaa matka).

Metrin määritelmä on vaihdellut. Alkujaan metri määriteltiin kymmenesmiljoonasosaksi pohjoisnavan ja päiväntasaajan etäisyydestä maanpintaa pitkin; tästä ja siitä, että Maa on lähes pallonmuotoinen, johtuu se, että kyseinen etäisyys on melko tarkkaan 10 000 km ja päiväntasaajan pituus melko tarkkaan 40 000 km. Vuonna 1889 metri määriteltiin metrin prototyypin (mallikappaleen) avulla. Vasta vuonna 1960 siirryttiin nykyiseen määritelmään, joka laadittiin mahdollisimman tarkoin aiempaa vastaavaksi, mutta vain luonnonvakioon perustuvaksi. Tällöin lähdettiin tarkimmasta silloin tunnetusta valon tyhjiönnopeuden likiarvosta 299 792 458 m/s ja määriteltiin metri niin, että siitä tuli tarkka arvo.

Tähtitieteessä käytetyt yksiköt

Tähtitieteellinen yksikkö (engl. astronomical unit, tunnus au) määriteltiin alun perin niin, että sen suuruus on Maan keskietäisyys Auringosta. Vuonna 2012 sille kiinnitettiin arvo 149 597 870 700 m, joka vastaa silloin tunnettua kyseisen suureen likiarvoa. Tämä on tähtitieteellisistä yksiköistä ainoa, jonka CGPM on hyväksynyt käytettäväksi yhdessä SI-yksiköiden kanssa.

Valovuosi (engl. light-year) on matka, jonka valo etenee tyhjiössä vuoden aikana; tällöin vuosi on ns. juliaaninen vuosi eli 365,25 vuorokautta. Koska metri on nykyisin määritelty valon tyhjiönopeuden perusteella, valovuoden merkitys metreinä on kiinteä. Valovuoden tunnus on ISO-standardin mukaan l.y., mutta Kansainvälisen tähtitieteen unionin IAU mukaan ja yleensä myös käytännössä ly ilman pisteitä, ja suomessa käytetään joskus lyhennettä vv ilman pisteitä.

Parsek (engl. parsec, tunnus pc) on se etäisyys, jolta 1 au:n mittainen kohde näkyy yhden sekunnin kulmassa. Täten sen tarkka arvo on (648 000/π) au, josta saadaan likiarvoiksi 206 × 10³ au ja 3,26 ly.

Anglosaksiset pituusyksiköt

Keskeiset anglosaksiset pituusyksiköt ovat tuuma, jalka (12 tuumaa), jaardi (3 jalkaa) ja maili (1 760 jaardia). Osaa niistä käytetään myös anglosaksisen maailman ulkopuolella joissakin tilanteissa. Vähemmän tunnettu on rod (16,5 jalkaa).

Suomessa ja yleensä anglosaksisen maailman ulkopuolella tuuma esiintyy vain joissakin yhteyksissä. Esimerkiksi levykkeiden tai näyttölaitteiden kokoja ilmaistaessa ”tuuma” viittaa melko epätarkasti halkaisijan pituuteen. Arkikielen sana ”kakkosnelonen” johtuu lankun poikkileikkauksen mitoista 2″ × 4″, mutta viittaa nykyisin kokoon 50 mm × 100 mm, joten vastaavuus on vain likimääräinen.

Käytössä on ollut monia erisuuruisia tuuma-nimisiä yksiköitä, mutta vuonna 1958 tuumalle annettiin kansainvälinen määritelmä, jonka mukaan tuuma on tasan 25,4 millimetriä. Tämä merkitsi myös useiden muiden yksiköiden standardointia, koska ne on määritelty tuumaan perustuen.

Maili perustuu alkujaan antiikin Rooman yksikköön mille passuum ’tuhat kaksoisaskelta’, tarkemmin sanoen sanan milia ’tuhat’ monikkoon milia. Tämän yksikön suuruus riippui siitä, millaiseksi (sotilaan) kaksoisaskel eli kahden peräkkäisen askelen kokonaisuus ajateltiin.

Maili sekoitetaan usein merimailiin, joka on jonkin verran isompi yksikkö.

Typografiset yksiköt

Seuraava taulukko kuvaa keskeiset typografiset mittayksiköt sellaisina, miksi ne ovat vakiintuneet ja nykyisin vallitsevia. Tässä ”pikseli” tarkoittaa abstraktia pikselin käsitettä, joka esiintyy muun muassa CSS-muotoilukielessä; se ei mitenkään välttämättä suoraan vastaa näyttölaitteen yhtä pikseliä eli kuvapistettä. Monissa yhteyksissä, esimerkiksi ilmoitettaessa näytön resoluutiota, pikseli kuitenkin tarkoittaa laitteen pikseliä, jonka koko riippuu laitteesta.

Edellä esitetty pisteen käsite on nykyisin lähes yksinomainen, koska julkaisuohjelmat käyttävät sitä. Aiemmin oli käytössä myös Didot-piste (0,376 mm) ja Pica-piste (0,351 4 mm). Didot-järjestelmässä 12 pistettä oli cicero (4,5 mm).

Käytössä on ollut muitakin typografisen pisteen käsitteitä ja siihen perustuvia mitta­yksi­köi­tä, jotka käytännössä ovat usein tarkoittaneet (ciceron tapaan) lähinnä fonttikokoja. Esimerkiksi petiitti tarkoittaa varsinaisesti 8 pisteen fonttikokoa, jonka merkitys hiukan vaihtelee sen mukaan, mitä pisteen käsitettä tarkoitetaan. Nykyisin petiitti-sana tarkoittaa yleensä vain pientä fonttikokoa, ”pientä pränttiä”. Muutenkin fonttikokojen erityisiä nimityksiä käytetään melko vähän; yleensä koot ilmoitetaan pisteinä (tai pikseleinä).

Lisätietoja eri puolilla maailmaa käytössä olleista (ja osittain vielä olevista) typografisista, etenkin fonttikoon mitoista on verkossa osoitteessa self.gutenberg.org/articles/Point_(typography).

Typografiassa käytetyt em-yksikkö (em unit) ja ex-yksikkö (ex unit) ovat suhteellisia yksiköitä: em on käytössä olevan fonttikoon suuruinen, ja ex on käytössä olevan fontin gemenakorkeuden suuruinen. Gemenakorkeus on gemenakirjainten (”pienten kirjainten”, pienaakkosten) korkeus ilman ala- ja yläpidennyksiä. Se on käytännössä x-kirjaimen korkeus, joka yleensä vastaa täysin tai lähes täysin useiden muiden gemenakirjainten korkeutta (a, c, e, m, n, o, r, s, u, v, w), ja siitä käytetäänkin myös nimitystä x-korkeus. Em-yksiköstä käytetään suomessa yleisesti nimitystä neliö. Merkkien suunnittelussa käytetään pienempää yksikköä, yleensä vain nimellä yksikkö (unit), joka on tavallisesti em-yksikön tuhannesosa. Se voi olla myös esimerkiksi kahdeksassadasosa tai kahdestuhannesosa; tämä riippuu fontista ja ohjelmasta.

Typografiassa, etenkin verkkotypografiassa, käytetään myös muita suhteellisia yksiköitä. Kaikkia seuraavan taulukon yksiköistä ei välttämättä ole toteutettu kaikissa selain- tai muissa ohjelmissa.

Pituus alueen tai kappaleen koon ilmaisemisessa

Alueen tai kappaleen koko ilmoitetaan usein käyttäen pituuden yksikköä, esimerkiksi ”50 metrin kokoinen asteroidi” tai ”2 μm:n hiukkaset”. Tällöin tarkoitetaan lävistäjän pituutta. Lävistäjä tarkoittaa tässä pisintä janaa, joka yhdistää alueen tai kappaleen kaksi pistettä. Toisin sanoen ilmoitetaan alueen tai kappaleen suurin leveys.