SI-järjestelmä määrittelee joukon perussuureita ja niiden yksiköt sekä tapoja muodostaa niistä johdettuja suureita ja yksiköitä.
SI-järjestelmän ytimen muodostavat samakantaiset eli koherentit (coherent) yksiköt. Kullakin suureella on vain yksi samakantainen yksikkö. Se on joko perussuureen perusyksikkö tai sellaisista yksiköistä kerto- ja jakolaskujen avulla muodostettu yksikkö. Tällöin eri yksiköiden keskinäisiä suhteita kuvaavissa yhtälöissä ei ole mitään numeerisia kertoimia.
Pelkkien samakantaisten yksiköiden käyttö olisi usein hankalaa käytännön syistä. Se muun muassa johtaisi usein hyvin suurten tai hyvin pienten lukujen käyttöön. Lisäksi monilla aloilla on totuttu käyttämään muunlaisia yksiköitä. Tämän takia SI-järjestelmä määrittelee myös kerrannaisyksiköt, jotka ovat usein käytännöllisempiä kuin samakantaiset yksiköt. On kätevämpää ja vakiintuneen käytännön mukaista sanoa esimerkiksi, että jonnekin on 321 kilometrin matka kuin että sinne on 321 000 metrin matka.
Joissakin esityksissä erotetaan toisistaan kansainvälinen suurejärjestelmä ISQ (International System of Quantities), joka määrittelee suureet, ja kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä SI (Système international d’Unités, International System of Units), joka määrittelee suureiden yksiköt. Käytännössä niistä puhutaan yleensä yhdessä SI-järjestelmänä.