Yleisesti sauvamaisen tai lankamaisen kappaleen pituusmassa on massan ja pituuden osamäärä. Sen samakantainen SI-yksikkö on täten kilogramma metriä kohti (kg/m). Tekstiilialalla on kuitenkin omia yksiköitään.
| Nimi | tex |
| Englanniksi | tex |
| Tunnus | tex |
| Määritelmä | mg/m = g/km = 10⁻⁶ kg/m |
| Asema | tekstiilialalla, jolla se on Suomessa lain mukaan sallittu; ei standardien mukainen |
| Kerrannaisia | desitex (dtex), millitex (mtex), kilotex (ktex) |
| Esimerkki | 120 texin lankaa. |
Langan pituusmassasta puhutaan usein langan paksuutena tai vahvuutena, vaikka se siis kuvaakin langan massaa (painoa) suhteessa pituuteen eikä ympärysmittaa. Tuotekuvauksissa käytetään usein sentapaisia ilmauksia kuin ”neulelankaa 140 tex x 4” (missä x-kirjaimen tilalla olisi oikeampaa käyttää kertomerkkiä ”×”), joka tarkoittaa, että langassa on 4 säiettä, kukin pituusmassaltaan 140 texiä.
| Nimi | denier |
| Englanniksi | denier, den |
| Tunnus | den, D |
| Määritelmä | (1 g)/(9 000 m) = 0,1 g/km = 0,1 mg/m = 0,1 tex; täten 1 tex = 9 den |
| Asema | tekokuiduista puhuttaessa; ei virallinen |
| Esimerkki | Hihassa on käytetty 250 denierin lankaa. |
Denieriä käytetään myös kuvaamaan sitä, millaisesta tekokuidusta vaate on valmistettu. Esimerkiksi ”20 denierin sukkahousut” on valmistettu tekokuidusta, jonka pituusmassa on 20 denieriä eli noin 2,22 texiä.
Vaatteen tai tekstiilin vedenkestävyys eli vedenpitävyys ilmaistaan kertomalla, miten korkean vesipatsaan eli vesipilarin massan se kestää yläpuolellaan. Loogisesti ottaen kyseessä on tällöin suure, joka on laadultaan pituus. Täten voidaan ilmoittaa esimerkiksi ”vedenpitävyys on 10 000 mm”, mutta usein käytetään vähemmän loogista ilmausta ”vesipilari on 10 000 mm”. Jostakin syystä mittayksikkönä käytetään tässä yhteydessä yleensä millimetriä tai senttimetriä.
Vaatteen tai tekstiilin hengittävyys ilmaisee, miten nopeasti se päästää kosteutta lävitseen pinta-alayksikköä kohti. Tavallisesti se ilmaistaan seuraavaan tapaan: ”hengittävyys on 4 000 g/m²/24 h”. Koska yksikön tunnuksessa ei saisi olla lukuja eikä toisaalta kahta jakolaskun merkkiä ilman sulkeita, olisi mittayksikköjärjestelmän kannalta oikeampaa kirjoittaa yksiköksi g/(m² d), joka olisi loogista lukea ”gramma neliömetriä ja päivää kohti”.