Wordin kielentarkistuksen asetukset

Tässä dokumentissa kuvataan Word 365:n Kirjoitusavustajan suomen kielen tarkistusten yksityiskohtaiset asetukset. Wordin aiempien versioiden asetukset ovat samantapaisia, mutta melko paljon muutoksia on tapahtunut.

Asetusten avaaminen

Asetuksiin pääsee Tiedosto-valikon viimeisestä kohdasta (Asetukset). Tarkistuksia koskevat asetukset ovat Tarkistustyökalut-välilehdellä. Seuraava kuva esittää Wordin asetukset ‑ikkunaa, kun kyseinen välilehti on valittuna. Punaisella kehyksessä on tähän merkitty pari keskeistä kohtaa.

Word 365 käyttää kielentarkistustoiminnostaan nimitystä Kirjoitusavustaja (englanninkielisessä versiossa Editor). Sen oman käyttöliittymän voi avata Wordin Tarkista-välilehden ensimmäisestä ryhmästä (Tekstintarkistus). Kirjoitusavustajan käyttöliittymän alaosassa on Asetukset-kohta, josta pääsee suoraan edellä mainitulle Tarkistustyökalut-välilehdelle.

Eri kieliä koskevat asetukset

Tarkistustyökalut-välilehdellä on otsikon Korjattaessa oikeinkirjoitusta Microsoft Office ‑ohjelmissa alla asetuksia, jotka vaikuttavat kaikkiin kieliin. Niissä ovat yleensä oletusarvoisesti valittuina seuraavat kohdat, mutta niitä ei yleensä kannata pitää valittuina:

Jos näistä ensimmäinen on valittuna, Word ei tarkista lainkaan esimerkiksi tekstiä, joka on kirjoitettu kokonaan isoilla kirjaimilla, kuten otsikkoa ESIMERKKKEJÄ. Jos toinen on valittuna, Word ei tarkista esimerkiksi sana 0hitus (johon on lipsahtanut O-kirjaimen tilalle numero nolla).

Suomen kielen tarkistusten valinnat

Tarkistustyökalut-välilehdellä on otsikon Korjattaessa oikeinkirjoitusta ja kielioppia ohjelmassa Word alla asetuksia, jotka vaikuttavat vain Wordissa, eivät muissa Office-ohjelmissa. Siinä olevalla Asetukset-painikkeella pääsee säätämään sitä, millaisia suomen kielen tarkistuksia Word tekee (silloin kun tarkistukset ovat käytössä).

Seuraavassa kuvataan näiden valintojen merkitykset. Kuvausten muoto on seuraava:

Dokumentin mukaiset Wordin selitykset saa esille myös Kirjoitusavustaja-ruudussa napsauttamalla alas osoittavaa nuolenkärkeä Wordin esittämän ohjeen oikealla puolella.

Kun nuolenkärkeä napsautetaan, se muuttuu ylös osoittavaksi, ja kun tätä sitten napsautetaan, selitys poistuu näkyvistä. Tällöin on enemmän tilaa muulle tiedolle: Wordin ehdotukselle korvaavaksi tekstiksi ja kohdille, joita napsauttamalla voi ohittaa tämän nimenomaisen huomautuksen (Ohita kerran) tai koko tämän kohdan mukaiset tarkistukset vastedes (Älä tarkista tätä ongelmaa). Jälkimmäinen vaihtoehto muuttaa myös Wordin asetuksia.

Jos haluat tarkastella tai muuttaa jonkin muun kielen tarkistusten asetuksia, vaihda ensin kyseinen kieli ensisijaiseksi asetusten Kieli-välilehdellä ja käynnistä Word uudestaan. Silloin näkyvät kielentarkistusten valinnat riippuvat kielestä; ne ovat esimerkiksi englannin ja ruotsin kielelle melko laajat. Valintojen tarkempia kuvauksia löytyy useille kielille sivun Editor's spelling, grammar, and refinement availability by language kautta.

Kielioppi

Adjektiivin ja substantiivin kongruenssi

Korjaa ristiriita sija-, yksikkö- tai monikkomuodossa

Onko adjektiivi samassa sijassa ja luvussa kuin substantiivi, jota se määrittää?

Esim. vanhat auto → vanha auto.

Joskus Word antaa aiheettoman tällaisen huomautuksen, koska se on jäsentänyt lauseen väärin.

Ajatusviiva ja ääripäät lukujen ääriarvoja [ilmaistaessa]

Ajatusviiva ja luvut

Onko rajakohtailmauksissa käytetty oikeaa merkkiä (ajatusviivaa, ei yhdysmerkkiä) oikein kirjoitettuna (ilman välilyöntejä)?

Esim. 30 - 40 → 30–40.

Alkukirjain

Kirjoita kuukaudet pienellä alkukirjaimella

Onko kuukausien ja juhlapäivien nimissä pieni alkukirjain?

Microsoftin dokumentti puhuu myös viikonpäivien ja asukkaiden nimistä (maanantai, tamperelainen), mutta tarkistus ei näytä koskevan niitä, ei myöskään useimpia juhlapäivien nimiä.

Esim. Joulukuu → joulukuu, Helluntai → helluntai.

Epäsuorat kysymyslauseet

Onko virkkeen lopussa piste, kun virke päättyy epäsuoraan kysymyslauseeseen?

Virkkeen loppuun kuuluu piste, ellei virkkeen päälause ole kysyvä.

Esim. En tiedä, mitä voisin tehdä? → En tiedä, mitä voisin tehdä.

Erikoismerkkien ja mittayksikköjen tunnusten asettelu

Onko numeroin merkityn luvun ja mittayksikön, valuutan tms. tunnuksen välissä välilyönti?

Esim. 20€ → 20 €.

Word ei havaitse esim. virhettä 100ms, koska se ei tunne millisekunnin tunnusta ja koska se jättää yleensä tarkistamatta sanan, joka sisältää numeron. Tämä on muutettavissa (kaikkia kieliä koskevien) asetusten kohdassa ”Korjattaessa oikeinkirjoitusta Microsoft Office -ohjelmissa”. Tarkistus ei havaitse sellaisia suomen kirjoitussääntöjen vastaisia ilmauksia, joissa yksikkö on luvun edellä, esimerkiksi €100 ja km 50.

Vältä että-konjunktiota virkkeen alussa

Esiintyykö että vain virkkeen sisällä?

Puhekielessä esiintyy esimerkiksi sellaista käyttöä kuin Että kehtaatkin!, eikä sitä kielenhuolto-ohjeissa pidetä virheellisenä, mutta asiatyylissä että ei esiinny virkkeen alussa.

Esim. Että Thorben auttaa! → Thorben auttaa!

Korjausehdotukset ovat osittain vääriä, kuten virkkeen Että minun pitikin sanoa se! korjaaminen vain että-sana poistamalla. Nykyisin virkkeen aloittamista että-sanalla ei aina pidetä virheenä; ks. Kielitoimiston ohjepankin sivua Konjunktiot virkkeen alussa.

Kolmannen persoonan imperatiivi

Käytä kolmannen persoonan imperatiivia oikein

Onko 3. persoonan imperatiivi oikeassa luvussa?

On tavallista käyttää yksikköä (tehköön), vaikka subjekti on monikossa. Vastakkainen virhe on erittäin harvinainen.

Esim. He tehköön työnsä → He tehkööt työnsä.

Lukujen sijamerkintä

Poista tarpeeton luvun sijapääte

Onko numeroin merkityn luvun jäljessä sijapääte merkittynä vain silloin, kun se on tarpeen?

Esim. 24:ssä maassa → 24 maassa.

On tulkinnanvaraista, onko sijapäätteen merkitseminen tällaisissa tapauksissa väärin.

Lukukongruenssi

Korjaa luvun ja verbin ristiriita

Onko lauseessa, jossa subjekti sisältää lukusanan, predikaatti yksikössä?

Esim. Viisi kissaa tulivat paikalle → Viisi kissaa tuli paikalle.

Tällainen korjaus on yleensä oikea, mutta ei silloin, kun subjekti viittaa aiemmin mainittuun joukkoon, kuten viiteen aiemmin mainittuun kissaan.

Me-passiivi

Vältä me-passiivia

Onko me-sanaan liittyvä verbinmuoto teemme-tyyppinen eikä tehdään-tyyppinen?

Puhekielessä tavallista rakennetta me tehdään ei ole hyväksytty yleiskieleen

Esim. me syödään → me syömme.

Tämä tarkistus ei kata kaikkia ns. me-passiiveja; se huomaa ilmaukset me tehdään, me ei tehdä ja me ollaan tehty, mutta ei ilmausta me on tehty.

Omistusliite

Lisää omistusliite

Onko genetiivissä olevan persoonapronominin määrittämässä sanassa omistusliite?

Esim. minun kirja → minun kirjani.

Korjausehdotuksissa saattaa esiintyä vanhahtavia 3. persoonan liitteitä; esimerkiksi ilmaukselle hänen annettua korjausehdotus on hänen annettuansa, mutta nykykielessä sanotaan yleensä hänen annettuaan.

Omistusliite adverbiaaliin

Lisää omistusliite adverbiaaliin

Onko adverbiaalin omistusliite subjektia vastaavassa muodossa?

Tarkistuksessa on kyse omistusliitteen muodosta. Arkikielessä liite on usein 3. persoonan muodossa silloinkin, kun subjekti on 1. tai 2. persoonan pronomini.

Esim. En tehnyt tätä tahallaan → En tehnyt tätä tahallani.

Pilkku sivulauseen jälkeen

Lisää pilkku sivulauseen jälkeen

Onko sivulauseen ja seuraavan lauseen välissä pilkku?

Esim. Mies, joka kantoi salkkua istui viereemme → Mies, joka kantoi salkkua, istui viereemme.

Word ei huomaa tällaista pilkun puuttumista kovinkaan kattavasti.

Pilkku ennen konjunktiota

Lisää pilkku ennen alistuskonjunktioita

Onko päälauseen ja alistuskonjunktiolla alkavan sivulauseen välissä pilkku?

Alistuskonjunktiolla tarkoitettaneen ryhmää, jonka nykyinen nimitys on adverbiaalikonjunktio: ellei, että, jahka, jollei, jos, joskin, jos kohta, jotta, koska, kun, kunhan, kunnes, mikäli, vaikka.

Esim. Näin heti että ihmisiä oli saapunut tuhatmäärin → Näin heti, että ihmisiä oli saapunut tuhatmäärin.

Pilkku ennen relatiivilausetta

Lisää pilkku ennen relatiivilausetta

Onko päälauseen ja relatiivilauseen (joka- tai mikä-lauseen) välissä pilkku?

Esim. Hän oli johtaja joka muistetaan edistyksellisestä politiikastaan → Hän oli johtaja, joka muistetaan edistyksellisestä politiikastaan.

Pilkku ennen rinnastuskonjunktiota

Onko kahden rinnasteisen päälauseen välissä pilkku?

Esim. Varmasti maailmassa etsitään uusia korjauksia mutta itse en voisi löytää mitään, po. Varmasti maailmassa etsitään uusia korjauksia, mutta itse en voisi löytää mitään.

Word tarkistaa tämän hyvin puutteellisesti; se ilmeisesti huomaa ongelmat, jos konjunktiona on mutta tai vaan, mutta ei silloin, kun se on ja, tai tms. Lisäksi se antaa vääriä ohjeita. Microsoftin dokumentissa on esimerkki, jossa Ei ole vaikea aavistaa keitä he ovat ja mitä nuo oikeat mielipiteet ovat on korjattu asuun Ei ole vaikea aavistaa keitä he ovat, ja mitä nuo oikeat mielipiteet ovat, mikä on väärin: pilkku kuuluu keitä-sanan edelle, ei ja-sanan edelle.

Piste lyhenteen jälkeen

Onko lyhenne kirjoitettu sääntöjen mukaisesti pisteellisenä tai pisteettömänä?

Esim. 7 mm. paksu → 7 mm paksu.

Tätä koskevat Wordin tarkistukset ovat osittain kaavamaisia. Word esimerkiksi hyväksyy ilmauksen mm aina pisteettömänä (jollainen sen tulee olla, kun se on millimetrin tunnus, mutta sanojen muun muassa lyhenteenä sen tulee olla pisteellinen). Tämän asetuksen vaikutus on varsin vähäinen, koska siitä riippumatta Word huomauttaa esimerkiksi ilmauksista jne ja yms siksi, että pisteettöminä ne eivät kuulu sen tunnistamaan sanastoon. Lisäksi Word ei tunne eräitä melko tavallisiakaan lyhenteitä kuten k., rak., vars., yl. ja yliopp. ja toisaalta hyväksyy lyhenteen suht pisteettömänkin. Joistakin lyhenteistä kuten sunn. (= sunnuntai) Word huomauttaa aina (ei kuulu sanastoon), mutta tämä asetus vaikuttaa, että se lisäksi huomauttaa lyhenteen sunn pisteettömyydestä.

Pääverbien määrä

Poista ylimääräinen verbi tai lisää pilkku / konjunktio

Onko lauseessa vain yksi predikaatti?

Virhe voi syntyä mm. siitä, että virkkeestä puuttuu pilkku, jolloin samassa lauseessa näyttää olevan kaksi predikaattia. On myös mahdollista, että predikaattien välistä puuttuu ja-sana.

Esim. Eilen uin sukeltelin (Word ei tee konkreettista korjausehdotusta; ilmeisin korjaus: Eilen uin ja sukeltelin).

Word antaa tästä joskus aiheettoman huomautuksen, koska se on jäsentänyt virkkeen väärin. Toisaalta Word ei huomauta sellaisista virheistä luin lienee tekee eikä sellaisista kuin tekevät ovat (joka saattaisi olla oikeinkin, kun tekevät on partisiippi).

Se määräisenä artikkelina

Harkitse se-pronominin käyttöä määräisenä artikkelina

Eihän se- tai ne-sanaa ole käytetty määräävän artikkelin tavoin?

Wordin ohje tarkoittaa, että pitäisi harkita tällaisen se-sanan käytön korvaamista muulla ilmaisutavalla.

Esim. lauseesta Niin se elämän kiertokulku vaan kulkee omaa tahtiaan ympäri sana se olisi ehkä parempi poistaa.

Subjektin ja predikaatin kongruenssi

Korjaa ristiriita yksikkö-/monikkomuodossa

Ovatko lauseen subjekti ja predikaatti samassa luvussa, siis molemmat yksikössä tai molemmat monikossa?

Tarkistus koskee vain 3. persoonaa. (Word ei esimerkiksi huomaa lausetta minä olet virheelliseksi.)

Esim. He ei tule → He eivät tule.

Tarkistus ei huomaa esimerkiksi lausetta Hän eivät tule virheelliseksi. Se kuitenkin yleensä havaitsee sen paljon tavallisemman virhetyypin, jossa 3. persoonan predikaatti on puhekielisesti yksikössä, vaikka subjekti on monikossa.

Teosten nimien alkukirjaimet

Teosten nimien kirjoitusasu

Onko teoksen tms. nimessä käytetty iso alkukirjainta vain alussa ja erisnimissä?

Esim. Eilen katsoimme Voittamattomat Veljekset -elokuvan. → Eilen katsoimme Voittamattomat veljekset -elokuvan.

Toistoa vähentävän yhdysviivan paikka yhdyssanoissa

Onko yhdysmerkkiä käytetty oikein silloin, kun se ilmaisee yhdyssanan pois jätettyä osaa?

Kyse on siitä, että yhdysmerkin tulisi olla pois jätetyn osan paikalla eikä jossain muualla.

Esim. syntymämaa ja- aika → syntymämaa ja -aika.

Tarkistus on hyvin puutteellinen. Se ei esimerkiksi huomaa vikaa esimerkkiä läheisesti muistuttavassa ilmauksessa syntymäaika ja -paikka.

Tulla-futuuri

Vältä tulla-futuuria

Onko tulevaisuuteen viittaava asia ilmaistu preesensillä eikä tulla-rakenteella?

Wordin selitys on ”Käytä preesensiä tulevaisuuden ilmaisemiseen asiatekstissä.” Se on liian yksinkertaistava, eikä kielenhuolto ole koskaan ollut näin tiukalla linjalla. Tämä tarkistus voi kuitenkin olla hyödyllinen, koska se auttaa vähentämään turhaa tulla tekemään -rakenteen käyttöä.

Esim. Tulen tekemään sen → Teen sen.

Word antaa tämän ilmoituksen myös monista aivan moitteettomista ilmauksista.

Välilyönnit

Lisää välilyönti välimerkin jälkeen;
Poista välilyönti välimerkin jälkeen;
Poista välilyönti ennen välimerkkiä;
Kirjoita välimerkki kiinni edeltävään sanaan;
Lisää välilyönti ennen välimerkkiä;
Poista ylimääräiset välilyönnit

Onko välimerkin edellä tai jäljessä käytetty välilyöntejä oikein? Onko peräkkäisiä välilyöntejä?

Tämä valinta ottaa käyttöön useita samantapaisia tarkistuksia. Useimmat niistä koskevat sen tarkistamista, että välimerkin edellä ei ole välilyöntiä ja sen jälkeen on välilyönti. Kuitenkin alkusulkeen ”(” ja alkuhakasulkeen ”[” edellä on välilyönti, jäljessä ei. (Ajatusviivalle on omat sääntönsä) Lisäksi on tarkistus sille, ettei tekstissä ole kahta tai useampaa välilyöntiä peräkkäin.

Esim. asiakirjat,muistiot ja kaaviot → asiakirjat, muistiot ja kaaviot

Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa

Onko yhdysmerkin edellä väli vain silloin, kun yhdyssanan alkuosa on sanaliitto?

Tarkistus ei siis koske yhdysmerkin mukanaoloa, vaan sitä, onko sen edellä välilyönti silloinkin, kun alkuosa ei ole sanaliitto.

Esim. 43 -vuotias → 43-vuotias, EU -maat → EU-maat.

Tarkistus havaitsee tällaisista virheistä vain melko pienen osan, ei esimerkiksi tapauksia Petri -verkko ja franchising -ketju tai edes korkea -arvoinen.

Yhdyssanat

Kirjoita yhdyssanat yhteen;
Poista yhdysmerkki yhdyssanasta

Onko sanojen yhdistelmä kirjoitettu yhteen silloin ja vain silloin, kun se sääntöjen mukaan on yhdyssana? Onko yhdyssanassa yhdysmerkki vain, kun säännöt vaativat sitä?

Tämä tarkistus havaitsee kahdensuuntaisia virheitä: sanaliitto kirjoitettu yhdyssanaksi ja yhdyssana kirjoitettu sanaliitoksi.

Esim. suomenkieli → suomen kieli, vasemman puoleinen → vasemmanpuoleinen, clearing-tili → clearingtili.

Tarkistus on osittain nykyisten normien vastainen lähinnä siten, että se ei hyväksy kirjoitusasuja, jotka ovat nykyisin sallittuja vaihtoehtoja (esim. sanalle aikaavievä se tarjoaa korjausta aikaa vievä, mutta normien mukaan ilmaus voidaan kirjoittaa myös yhteen). Lisäksi Word antaa ohjeen ”Poista yhdysmerkki yhdyssanasta”, vaikka sääntöjen mukaan yhdysmerkkiä voidaan käyttää kaikenlaisissa yhdyssanoissa (esim. clearing-tili).

Ylimääräinen pilkku adverbiaalin jälkeen

Eihän virkkeen aloittavan adverbiaalin jäljessä ole pilkkua?

Esim. Valitettavasti, asia toimii noin → Valitettavasti asia toimii noin.

Tarkistus on kaavamainen. Sääntöjen mukaan tällainen adverbiaali voidaan erottaa pilkulla, jos se on erityisen painokas.

Ylimääräiset välimerkit

Eihän ole kahta välimerkkiä peräkkäin?

Tässä tarkoitetaan sellaisia virheellisiä välimerkkien yhdistelmiä kuin ”?.” ”:,”.

Esim. Onko se totta?. → Onko se totta? (ilman pistettä jäljessä).

Tarkistus ei puutu sellaisiin tavallisiin välimerkin toistamisiin kuin ”??” ja ”!!”, ei myöskään yhdistelmiin ”?!” ja ”!?”

Selkeys

Kaksinkertainen kysymys

Vältä kaksinkertaista kysymystä

Eihän ole turhaa -ko-liitettä?

Tarkoitetaan kaksinkertaista kysyvää aineista. Tarkistus koskee sitä, onko lauseessa kysyvä -ko-liite, vaikka siinä on kysymyspronomini.

Esim. Missäköhän paikassa voittoarpa ostettiin? → Missähän paikassa voittoarpa ostettiin?

Tarkistus ehdottaa myös esimerkiksi korjausta Miksikö tarvitsemme ruuvimeisseliä? → Miksi tarvitsemme ruuvimeisseliä? Tämä muuttaisi lauseen ajatuksen, sillä -kö-liitteellä on tällaisessa käytössä oma tehtävänsä. Ks. Kukakohan tämän on kirjoittanut?

Myös-sana ja -kin-pääte

Vältä myöskin-rakennetta

Ei kai käytetä sekä myös-sanaa että kin-liitettä?

Tarkistus perustuu ajatukseen, että myös ja -kin sanovat saman asian, joten ei pitäisi käyttää sanaa myöskin eikä sellaista lausetta, jossa on sekä myös-sana että jossain sanassa -kin-liite.

Esim. Olen käynyt myöskin Pariisissa → Olen käynyt myös Pariisissa, Hän oli myös minunkin ystäväni → Hän oli minunkin ystäväni.

Nykyisten ohjeiden mukaan myöskin-sanaa voi käyttää. Toki sen voisi myös lyhentää sanaksi myös tai johonkin sanaan liitettäväksi -kin-liitteeksi. Vastaavasti voi sanoa korostuksen vuoksi esimerkiksi myös minunkin.

Syrjivä kielenkäyttö

Aiemmissa Wordin versioissa on ollut tyylitarkistuksia, jotka ovat varoittaneet kirosanoista, alatyylisistä sanoista tai muuten asiatyyliin sopimattomista sanoista. Sellaiset tarkistukset on ilmeisesti poistettu, ja nyt sanojen tyylin tarkistukset rajoittuvat sellaisiin, joissa tulkitaan olevan kyse jonkin ihmisryhmän syrjinnästä. ’

Syrjintä alkuperän ja uskonnon perusteella

Syrjintää kielenkäytössä kannattaa välttää

Onko tekstissä jotain, jota joku voi pitää etnisen alkuperän tai uskonnon kannalta loukkaavana?

Microsoftin dokumentin selitys on ”Alkuperään tai uskontoon liittyvän syrjivän sanaston käyttöä kannattaa välttää”. Tämä tarkistus ilmeisesti käyttää jotain suppeahkoa ja julkistamatonta loukkaavien sanojen luetteloa.

Esim. mustalainen → romani.

Syrjintä iän ja vamman perusteella

”Tämän aiheen ohjeita muokataan parhaillaan.”

Onko tekstissä jotain, jota joku voi pitää ikään tai vammaan viittaamisen takia loukkaavana?

Tätä kohtaa ei (vielä) ole Wordin asetuksissa, mutta se on Microsoftin dokumentissa, tosin ilman selityksiä. Ilmeisesti tarkoitus on lisätä tällainen tarkistus.

Syrjintä sosiaalisten seikkojen perusteella

Syrjintää kielenkäytössä kannattaa välttää

Onko tekstissä jotain, jota joku voi pitää loukkaavana viittauksena sosiaalisiin seikkoihin?

Microsoftin dokumentin selitys on ”Sosiaalisiin seikkoihin liittyvän syrjivän sanaston käyttö ei ole sopivaa”. Tämä tarkistus ilmeisesti käyttää jotain suppeahkoa ja julkistamatonta loukkaavien sanojen luetteloa.

Esim. spurgu → alkoholisti.

Ytimekkyys

Kapulakielisyys

Harkitse kapulakielisiä ilmauksia

Esittääkö teksti asiat selvästi eikä ns. kapulakielellä?

Tämä tarkistus koskenee joukkoa ilmauksia, jotka on luokiteltu ”paperinmakuiseksi viranomaistekstiksi”, kuten tämän johdosta, tästä johtuen ja tästä riippuen.

Esim. tästä johtuen → tämän takia.

Monia tämän tarkistuksen huomaamia ilmauksia ei nykyisin pidetä kielenhuollossa yhtä huonoina kuin ennen. Esimerkiksi riippuen-rakenne on nykyisin yleinen, ja usein se on hankalasti korvattavissa. Esimerkiksi Wordin ehdotus Lähdetään matkalle lämpötilasta riippuen → Lähdetään matkalle lämpötilan mukaan on varsin kyseenlainen; lauseessa tarkoitettaneen, että lähdetään matkalle, jos lämpötila on sopiva.

Paljon liitepartikkeleita

Harkitse liitepartikkelien käyttöä

Onko liitteitä -kin, -kaan, -han ja -pa käytetty vain kohtuullisesti?

Tarkistus on kaavamainen ja perustunee lähinnä vain toisiaan lähellä olevien liitepartikkelien määrään. Joskus sen avulla havaitsee, että sama liite toistuu ehkä häiritsevästi.

Tästä on maassammekin monia hyviäkin todisteita.

Ilmoitukset ovat usein aiheettomia. Microsoftin dokumentissa esimerkkeinä esitetyissä lauseissa Tätä asiaahan koko kirjakin käsittelee ja Luulen, että Janpa ymmärtäisi asiankin (joille ei Word ei esitä korjausehdotuksia) ei ole liikaa liitepartikkeleita.

Ylimääräinen sivulause

Harkitse sivulauseen poistamista

Onko ilmaisu ytimekästä niin, että siinä ei sanota sivulauseella sellaista, minkä voi sanoa suoremmin?

Tässä viitataan tietyntyyppisiin joka-lauseisiin eikä tarkoiteta niiden poistamista, vaan virkkeen tiivistämistä niin, että joka-lauseen sisältö tulee päälauseeseen.

Esim. Tämä on asia, joka on häirinnyt minua pitkään → Tämä on häirinnyt minua pitkään.