Tässä esitettävät asiat koskevat T-shelliä. Muissa shelleissä alustustiedostojen käyttö on periaatteessa samanlaista, mutta mm. tiedostojen nimissä on eroa.
Pääteistunnon alussa järjestelmä automaattisesti suorittaa
.cshrc-nimisen
komentotiedoston, jos sellainen on olemassa, ja sitten
.login-nimisen
komentotiedoston, jos sellainen on olemassa
.cshrc-tiedoston
(mutta ei enää .login-tiedostoa), kun shelli käynnistyy.
Tämä on tärkeätä mm. siksi, että
script-komennon suoritukseen sisältyy uuden shellin
käynnistyminen aliprosessina.
Yhteyden ottaminen koneeseen X-ympäristössä xin-komennolla
ei aloita pääteyhteyttä edellä tarkoitetussa muodossa. Toisin sanoen
silloin
järjestelmä suorittaa .cshrc-tiedoston
mutta ei .login-tiedostoa.
Käytännössä tämä merkitsee, että halutut alustustoimenpiteet,
esim. ympäristömuuttujien määrittelyt,
kannattaa suorittaa nimenomaan .cshrc-tiedostossa,
ellei kyseessä ole asia, joka halutaan todellakin suorittaa vain
varsinaisen pääteistunnon alussa.
Varsin tavallista on, että
luodessaan käyttäjätunnuksen järjestelmän hallinnoija (ylläpitäjä)
automaattisesti perustaa käyttäjälle
tiedostot .cshrc ja .login tai vastaavat.
Niiden sisältönä saattaa olla esimerkiksi
asetuksia, jotka ovat enemmän tai vähemmän välttämättömiä
kyseisessä käyttöympäristössä, mutta myös sellaista, mikä on
vain hallinnoijan näkemys siitä, millaiset
komentojen synonyymit (aliakset) ovat
kivoja jne.
Valitettavasti tällaisten alustustiedostojen
dokumentaatio on usein puutteellinen tai
olematon, joten käyttäjän pääteltäväksi jää, mitä voi tai on syytä
muuttaa.