Komentojen rakenne

Yleistä

Unixille on tyypillistä, että komennot ovat lyhyitä englanninkielisiä sanoja tai näiden lyhenteitä. Usein komennoille voi antaa lisämääritteitä eli tarkennuksia. Näitä lisämääritteitä kutsutaan valitsimiksi eli optioiksi (option) ja argumenteiksi (argument). Valitsin tarkentaa ja monipuolistaa komennon antamaa informaatiota. Argumentti taas on komennon kohde eli mille ollaan tekemässä jotakin; varsin usein argumentit ovat tiedostonnimiä.

Komennon perusrakenne

Unix-komennon yleinen rakenne on seuraava:

komentosana -valitsimia argumentti1 argumentti2 ... argumenttiN

missä valitsimet alkavat yhdysviivalla (-). Komennon osien erottimena on välilyönti.

Esimerkiksi komennossa ls -l mail/ ls on komentosana, -l on valitsin ja mail/ on argumentti. Esimerkkikomento listaa tiedostojen nimet ja tiedostoihin liittyviä muita tietoja hakemistosta mail.

Valitsimet tai argumentit tai molemmat voivat puuttua.

Valitsimet (optiot)

Valitsimet siis alkavat yhdysviivalla (-), jotta komentotulkki osaisi tulkita ne valitsimiksi eikä sotke niitä esim. argumentteihin. Tässä on selitys sille, miksi yhdysviiva tiedoston nimen ensimmäisenä merkkinä ei ole niin hyvä idea.

Valitsimet voidaan jättää pois, jolloin käytetään komentoa oletusarvoilla eli komennon "normaalia" toimintaa.

Kullakin komennolla on omat valitsimensa. Samantapaisilla komennoilla saattaa tosin olla samoja valitsimia, mutta sama valitsin voi merkitä aivan eri asioita eri komennoissa. Siksi valitsimia on usein hankala muistaa. Valitsinten tarkistaminen onkin tavallisimpia tarkoituksia, joihin man-komentoa käytetään.

Hyvin usein valitsin koostuu vain yhdysviivasta ja yhdestä kirjaimesta, tavallisimmin pienestä kirjaimesta. Muistathan kuitenkin, että esim. -C on eri valitsin kuin -c.

Yksikirjaimisia valitsimia voi yhdistää toisiinsa seuraavaan tapaan: komento

ls -l -t

voidaan kirjoittaa lyhyemmin näin:

ls -lt

eli kirjoittaen valitsimet yhteen ilman välilyöntiä ja jättäen yhdysviiva pois muista paitsi ensimmäisestä.

Argumentit

Komennon argumentit ovat tavallisimmin tiedostojen tai hakemistojen nimiä.

Myös argumentit ovat komentokohtaisia: niiden määrä ja merkitys riippuvat komennosta.

Argumentit eivät ole kaikissa komennoissa välttämättömiä. On komentoja, joille ei tarvitse eikä voi antaa lainkaan argumentteja. Tavallisempaa on, että komennolle kyllä voi antaa argumentteja mutta argumenteilla on oletusarvot.

Oletusarvotkin ovat eri komennoissa erilaiset. Esimerkiksi ls-komennossa oletusarvona on . eli nykyinen työhakemisto.