Paperitulostusten saamiseen on eri Unix-koneissa erilaisia laitteita ja erilaisia komentoja.
Ei pidä yrittää tulostaa paperille mitään, ennen kuin
ottanut selvää, miten se tehdään käytettävässä järjestelmässä.
Esimerkki: Vanhastaan
on Unix-koneissa käytetty paperitulostukseen
lp- tai lpr-nimistä komentoa,
mutta yritys tulostaa tiedosto niillä saattaa päätyä
katastrofiin. Järjestelmä nimittäin saattaa olla sellainen, että
esim. lpr-komennolla tulostetaan
Postscript-muotoisia
tiedostoja, joita monet ohjelmat tuottavat.
Jos sillä sellaisessa ympäristössä yritetään tulostaa
tavallinen tekstitiedosto suoraan, komento yrittää tulkita
tekstin Postscript-komennoiksi -
ja paperia tuhlaantuu usein paljonkin.
Paperitulostus on Unix-koneissa yleensä
ns. spoolattua tulostusta, mikä tarkoittaa sitä, että tulostuskomento vain lähettää tulostustyön tulostimen
jonoon.
Tulostin sitten tulostaa jonoon saapuneita töitä yhden kerrallaan. Tämä mahdollistaa sen, että eri käyttäjät voivat joustavasti käyttää samoja kirjoittimia. Haittana on, että käyttäjä ei voi etukäteen arvioida, kuinka nopeasti hän saa tiedostonsa paperille. Tilannetta voi kuitenkin katsella
lpq-komennolla.
Vaikka useiden tulostukseen liittyvien komentojen nimissä esiintyy
historiallisista syistä
kirjainyhdistelmä lp, joka johtuu englannin sanoista
line printer, kyseessä ei kuitenkaan nykyisin juuri koskaan
ole rivikirjoitin vaan yleensä
lasertulostin, jonka jälki on korkeatasoinen, paino-originaaliksikin
kelpaava.
Selvitä siis käyttämäsi järjestelmän tulostusjärjestelyt ja -komennot. Seuraavassa kuvataan vain muutama tulostustöiden hallintaan liittyvä peruskomento eikä siis puututa siihen, miten tulostustöitä voi lähettää jonoon.
Jos halutaan tarkistaa, onko tiedosto
jonossa tai
tulostumassa, voidaan katsoa tulostusjonon tilanne lpq-komennolla
(line printer queue).
Pelkkä lpq näyttää sen kirjoittimen jonon,
joka on oletuskirjoittimena.
Jos halutaan katsoa jonkin muun kirjoittiminen jonotilannetta, on komennolle annettava -P -valitsin,
jonka jälkeen kirjoitetaan ilman välilyöntiä kirjoittimen nimi, esim.
lpq -Ppsu132
Jos lpq-komennon tuloste on vain no entries,
se merkitsee, että kyseinen jono on tyhjä, joten jos lähetät kyseiselle
kirjoittimelle työn, se luultavasti alkaa tulostua saman tien.
lprmTulostuksen voi vielä peruuttaa sen jälkeen, kun sen on lähettänyt,
jos se ei ole ehtinyt tulostua vaan on jonossa.
Syitä peruutukseen voivat olla esim.
tulostusjonon pituus (jos on kiire eikä jaksa odottaa oman tiedoston tulostumista)
tai se, että
lähetit vahingossa väärän tiedoston tai löysit tekstistä vielä jotain korjattavaa. Peruutuskomento on lprm
(line printer remove).
Komennolle annetaan
argumenttina työn (job) numero, joka katsotaan
lpq-komennon antamista tiedoista.
Kirjoitin ilmoitetaan lprm-komennolle -P-valitsimella,
joka on samaa muotoa kuin lpq-komennossa.
Seuraavassa on esimerkki, jossa käyttäjä on koneessa nimeltä Vipunen. Ensin hän lähettää tiedoston tulostettavaksi maari2-nimiselle kirjoittimelle ja tuleekin sitten toisiin ajatuksiin...
Näin käyttäjä
jkorpela
lähettää kirje4.txt-nimisen tiedoston tulostimelle
(tässä enscript on eräs eräissä järjestelmissä
käytössä oleva komento tiedoston tulostamiseen)
vipunen ~ % enscript -s -Pmaari2 kirje4.txt
{ 1 page * 1 copy } spooled to maari2
Tämän jälkeen hän löysi kirjeen osoitteesta vielä virheen ja haluaakin peruuttaa tulostuksen. Hän katsoo tulostuksen työn numeron lpq-komennolla:
vipunen ~ % lpq -Pmaari2 Rank Owner Job Queue Files Total Size active jjuujarv 590 maari2 /usr/tmp/ESa02988 45706 bytes 1st jkorpela 591 maari2 /usr/tmp/ES9fMBxI 3398 bytesKomennolla saatavista tiedoista näkyy, että työn numero on 591. Seuraavaksi käyttäjä peruuttaa tulostuksen:
vipunen ~ % lprm -Pmaari2 591 Removing 591Halutessaan hän voi vielä tarkistaa lpq-komennolla, että peruutus todella tapahtui eli että hänen työnsä ei enää ole jonossa:
vipunen ~ % lpq -Pmaari2 Rank Owner Job Queue Files Total Size active jjuujarv 590 maari2 /usr/tmp/ESa02988 45706 bytes vipunen ~ %